PORVOON VALTIOPÄIVIEN POISKIRJOITETTU HISTORIA
€40.00
Incl. VAT 13.50%
Aki Rasilainen: Porvoon valtiopäivien poiskirjoitettu historia. Miten Venäjän keisarit suhtautuivat Suomen valtiolliseen autonomiaan. NYT SAATAVILLA! Postitus vain Suomeen. "Kansallisromantikot olivat oikeassa: Suomi nousi kansakunnaksi." "Porvoon valtiopäivien poiskirjoitettu historia ei ole helppolukuinen populaaritietokirja. Se on lähes 500 sivua perusteellista juridis-historiallista argumentointia. - - Se on muun ohessa arvokas puheenvuoro historiantutkimuksen etiikasta." Artemis Kelosaari, Aki Rasilainen haastaa Suomen autonomian vähättelijät, Suomen Kuvalehti 33/2024 "Tämä on todella mielenkiintoinen teos. Suosittelen lämpimästi kirjan hankkimista ja lukemista. Arvostan tätä kirjaa tosi paljon. Se on hienosti kirjoitettu ja hyvin perusteltu." - Oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen 3.6.2024. Millainen oli Suomen asema osana Venäjää autonomian aikana? 1800-luvulla syntyneen, sekä suomalaisten että venäläisten keskuudessa vallinneen aikalaiskäsityksen mukaan Aleksanteri I antoi Porvoon valtiopäivillä 1809 Suomelle uudenlaisen poliittisen olemassaolon valtiona vahvistamalla Kustaa III:n Ruotsille säätämät perustuslait itsensä ja seuraajiensa noudatettaviksi. Myöhemmässä suomalaisessa historiankirjoituksessa 1960-luvulta lähtien tätä käsitystä alettiin mitätöidä. Tuolloiset nuoren polven historiantutkijat, Keijo Korhonen ja Osmo Jussila etunenässä, katsoivat aiemman historiankirjoituksen luoneen Suomelle anakronistista valtiomyyttiä. Nyt uusi historiankirjoitus latisti ”Porvoon valtiopäivät” pelkiksi maapäiviksi, eikä niillä enää katsottu tapahtuneen mitään niin merkittävää kuin suomalaiset olivat aiemmin kuvitelleet. Nykyisin vallitsevan käsityksen mukaan Porvoossa tehtiin perustuslakien vahvistamisen asemesta vain jonkinlainen keskiaikainen status- tai herruussopimus eikä Suomella ollut mitään todellista erikoisasemaa Venäjän alusmaiden joukossa. Valtiosääntöhistorian dosentti, hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen tutkii teoksessaan huolellisesti sekä 1800-luvun alkuperäislähteitä että uuden tutkimuksen tulkintoja niistä. Rasilaisen yksityiskohtaisesti perustelema johtopäätös on, että niin suomalaisten kuin Venäjän keisareiden jakama aikalaiskäsitys Porvoon valtiopäivien oikeudellisesta merkityksestä oli ollut aivan oikea – ja että juuri ne myöhemmät suomalaiset historiantutkijat, jotka syyttivät 1800-luvun ihmisiä historian anakronistisesta manipuloinnista, eivät ole ymmärtäneet anakronismia historiantutkimuksessa oikein ja ovat itse poliittisista motiiveista manipuloineet historiaa. Aki Rasilainen Aki Rasilainen toimii hovioikeudenneuvoksena Itä-Suomen hovioikeudessa. Hän on oikeustieteen tohtori, valtiotieteiden lisensiaatti ja Turun yliopiston valtiosääntöhistorian dosentti. Tämän teoksen syntyhistoria on vuosikymmenien mittainen: Rasilainen alkoi haudutella aihetta jo ollessaan poliittisen historian oppiaineen assistenttina Turun yliopistossa 1990-luvun alussa. Kriittinen katse kriittiseen katseeseen Porvoon valtiopäivien poiskirjoitettu historia näyttää jopa kylmäävällä tavalla, miten tieteellisesti tarkastellen heppoisin perustein Porvoon valtiopäivien historian poiskirjoittaminen on Suomessa tapahtunut. Tämän lisäksi teoksessa pohditaan spekulatiivisemmin sitä, miksi tämä poiskirjoittaminen on mennyt historiantutkijoiden piirissä läpi, kun sen perusteet eivät kestä jälkikäteistä tieteellistä tarkastelua. Miten ihmeessä 1800-luvun suomalaisten ja venäläisten kokemus omasta todellisuudestaan onnistuttiin 1960-luvulta lähtien uskottavalla tavalla kirjoittamaan pois historiasta? Aki Rasilaisen arvelun mukaan kyse on ollut suomettumisen lieveilmiöiden ulottumisesta autonomian aikaa käsittelevään historiantutkimukseen. Kekkosen YYA-Suomessa Suomen valtioelimillä ei voinut eikä tarvinnutkaan olla täyttä valtiosäännön mukaista itsemääräämisoikeutta Neuvostoliiton asioihin sekaantumisen vuoksi. Ulkopoliittinen liikkumatila oli rajoitettu vieläkin ahtaammaksi. Tätä todellisuuskokemusta heijastettiin nyt uudessa historiankirjoituksessa menneisyyteen. Mutta toisin kuin Kekkosen Suomessa, keisarien Suomessa kansallinen itsemääräämisoikeus oli Rasilaisen mukaan tosiasiallisestikin ollut aivan autonomisen valtiosäännön mukainen. Teoksen mitat: korkeus 243 mm, leveys 166 mm, paksuus 41 mm, sivumäärä 463 sivua + kuvaliitteet 32 sivua. Kannet: Kari Jokinen. ISBN: 978-952-387-061-1.
