Aki Rasilainen: Porvoon valtiopäivien poiskirjoitettu historia. Miten Venäjän keisarit suhtautuivat Suomen valtiolliseen autonomiaan. NOPEILLE ENNAKKOTILAAJILLE ILMAINEN POSTITUS! Postitus vain Suomeen.

Millainen oli Suomen asema osana Venäjää autonomian aikana? 1800-luvulla syntyneen, sekä suomalaisten että venäläisten keskuudessa vallinneen aikalaiskäsityksen mukaan Aleksanteri I antoi Porvoon valtiopäivillä 1809 Suomelle uudenlaisen poliittisen olemassaolon valtiona vahvistamalla Kustaa III:n Ruotsille säätämät perustuslait itsensä ja seuraajiensa noudatettaviksi.

Myöhemmässä suomalaisessa historiankirjoituksessa 1960-luvulta lähtien tätä käsitystä alettiin mitätöidä. Tuolloiset nuoren polven historiantutkijat, Keijo Korhonen ja Osmo Jussila etunenässä, katsoivat aiemman historiankirjoituksen luoneen Suomelle anakronistista valtiomyyttiä. Nyt uusi historiankirjoitus latisti ”Porvoon valtiopäivät” pelkiksi maapäiviksi, eikä niillä enää katsottu tapahtuneen mitään niin merkittävää kuin suomalaiset olivat aiemmin kuvitelleet.

Suomalaisessa historiankirjoituksessa on siis 1960-luvulta alkaen noussut vallitsevaksi käsitys, jonka mukaan Porvoossa tehtiin perustuslakien vahvistamisen asemesta vain jonkinlainen keskiaikainen status- tai herruussopimus eikä Suomella ollut mitään todellista erikoisasemaa Venäjän alusmaiden joukossa. Historiankirjoituksen muutosta on tämän aiheen osalta pidetty eräänlaisena malliesimerkkinä siitä, miten kriittinen historiantutkimus voi onnistuneesti purkaa aiemman ”nationalistisen” historiankirjoituksen luomia myyttejä.

Valtiosääntöhistorian dosentti, hovioikeudenneuvos Aki Rasilainen tutkii teoksessaan huolellisesti sekä 1800-luvun suomen- ja venäjänkielisiä alkuperäislähteitä että 1960-luvulta lähtien tehtyä uutta historiankirjoitusta. Rasilaisen yksityiskohtaisesti mutta yleistajuisesti perustelema johtopäätös on, että aikalaiskäsitys Porvoon valtiopäivien merkityksestä oli ollut aivan oikea – ja että juuri ne myöhemmät historiantutkijat, jotka syyttivät edeltäjiään historian anakronistisesta manipuloinnista, ovat itse manipuloineet autonomian ajan historiaa anakronistisesti.

Aki Rasilainen

Aki Rasilainen toimii hovioikeudenneuvoksena Itä-Suomen hovioikeudessa. Hän on oikeustieteen tohtori, valtiotieteiden lisensiaatti ja Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden dosentti.

Tämän teoksen syntyhistoria on vuosikymmenien mittainen: Rasilainen alkoi haudutella aihetta jo ollessaan poliittisen historian oppiaineen assistenttina Turun yliopistossa 1990-luvun alussa.

Kriittinen katse kriittiseen katseeseen

Porvoon valtiopäivien poiskirjoitettu historia näyttää jopa kylmäävällä tavalla, miten tieteellisesti tarkastellen heppoisin perustein Porvoon valtiopäivien historian poiskirjoittaminen on Suomessa tapahtunut. Tämän lisäksi teoksessa pohditaan spekulatiivisemmin sitä, miksi tämä poiskirjoittaminen on mennyt historiantutkijoiden piirissä läpi, kun sen perusteet eivät kestä jälkikäteistä tieteellistä tarkastelua.

Miten ihmeessä 1800-luvun suomalaisten ja venäläisten kokemus omasta todellisuudestaan onnistuttiin 1960-luvulta lähtien uskottavalla tavalla kirjoittamaan pois historiasta?

Aki Rasilaisen arvelun mukaan kyse on ollut suomettumisen lieveilmiöiden ulottumisesta autonomian aikaa käsittelevään historiantutkimukseen.

Kekkosen YYA-Suomessa Suomen valtioelimillä ei voinut eikä tarvinnutkaan olla täyttä valtiosäännön mukaista itsemääräämisoikeutta Neuvostoliiton asioihin sekaantumisen vuoksi. Ulkopoliittinen liikkumatila oli rajoitettu vieläkin ahtaammaksi. Tätä todellisuuskokemusta heijastettiin nyt uudessa historiankirjoituksessa menneisyyteen.

Mutta toisin kuin Kekkosen Suomessa, keisarien Suomessa kansallinen itsemääräämisoikeus oli Rasilaisen mukaan tosiasiallisestikin ollut aivan autonomisen valtiosäännön mukainen.

Teoksen mitat: korkeus 243 mm, leveys 166 mm, paksuus (arvio) 42 mm, paino (arvio) noin 900 g, sivumäärä (arvio) noin 480 + kuvaliite.

Kannet: Kari Jokinen.

ISBN: 978-952-387-061-1.