Haka Kustannus (Holvi)

Juha Jyrkäs: Länsi-Suomen kehtolaulut
28.00 EUR
"Kehtolaulu on tuudittajan ja tuuditettavan välinen side, unen ja valvemaailman välinen side. Se kätkee sisälleen salaisuuksia ja ikivanhoja merkityksiä. Se on samaan aikaan muinainen, mutta silti uusi. Se on loitsu, jolla pienokainen langetetaan unen valtakuntaan." Länsisuomalaisen kansanrunouden tunnetuinta antia lienevät kehtolaulut, jotka ovat edelleen elävää perinnettä. Nuku, nuku nurmilintu ja Tuu, tuu, tupakkirulla ovat monien sukupolvien rakastamia klassikkoja. Useat länsisuomalaiset kehtolaulut pitävät sisällään hellyttäviä eläintarinoita ja lempeää huumoria. Mutta lauluihin kätkeytyy syvempää ja salaperäisempääkin merkityssisältöä, jota moni ei tule usein ajatelleeksi. Kirjailija ja kansanrunotutkija Juha Jyrkäs avaa kehtolaulujen mysteerejä uudella ja innostavalla tavalla. Hänen tunnetuin toimitustyönsä on länsisuomalainen kansaneepos, Rauni (Salakirjat, 2025). Salakirjat. ISBN 978-952-7204-64-1. Kovakantinen, 128 s. Julkaistu 9.10.2026. Kansikuva: R. W. Ekman.
Elias Lönnrot (toim.): Suomen kansan muinaisia loitsurunoja
31.00 EUR
“Epäiltävä on kuitenki, jos ketään toista kansaa koko maan piirin päällä löytyy, jolla olisi loihtulauluja samassa määrässä, taikka sanapukunsa vuoksi niin somasti rakettuja, kuin Suomalaisilla. Täydellistä kuvausta Suomalaisesta muinaisuskosta on varsin mahdoton asia toimittaa ilman loihturunoin tuntematta ja niistä saatavatta avutta.” Suomen Kansan Muinaisia Loitsurunoja lukeutuu suomalaisen kansanrunouden merkkiteoksiin. Vuonna 1880 ilmestynyt teos oli Elias Lönnrotin pitkäaikaisin toimitustyö ja suursaavutus alallaan. Lähes 400-sivuinen aineisto sisältää laajalti niin kansanparannuksessa, eränkäynnissä kuin arkisissa töissäkin käytettyjä loitsuja. Kirjassa on myös Lönnrotin laaja esipuhe suomalaisten vanhasta loitsu- ja taikaperinteestä. Salakirjat. ISBN 978-952-5774-85-6. Kovakantinen, 400 s. Julkaistu 2026. Kansikuva: Ilari Musta, M. K. Sammalvehrä.
Matti Varonen (toim.): Metsästystaikoja vuodelta 1891
20.00 EUR
“Kaikki metsän-otukset olivat Tapion karjaa ja jokainen metsästäjän saama otus tuotti siten vahingon Tapiolle ja vähennyksen hänen karjaansa. Tätä vahinkoa korvatakseen ja estääkseen Metsänhaltijaa vihastumasta oli metsästäjän toimitettava hänelle uhreja ja muutenkin sovitettava Metsää.” Vuonna 1891 ilmestynyt Suomen kansan muinaisia metsästystaikoja on suomalaisen eränkäynnin taikaperinteen perusteos. Kokoelma sisältää 782 taikaa, jotka osoittavat tavat joilla muinaisina aikoina pyrittiin parantamaan pyyntionnea, mutta myös keinot muiden metsästysonnen pilaamiseen ja tältä suojautumiseen. Taikakokoelma sisältää runsaasti tietoa myös tuon ajan pakanallisperäisestä kansanuskosta, joka ilmenee etenkin Tapiota ja metsänhaltioita kohtaan osoitettuna kunnioituksena. Kirjassa on lisäksi laaja kuvaus karhunpeijaisten vietosta. Salakirjat. ISBN 978-952-7204-58-0. Kovakantinen, 284 s. Julkaistu 2025.
Sini Sieppi & Alrik Paltto: Saamen oraakkeli
50.00 EUR
Saamen oraakkeli on 45 kuvakorttia ja opaskirjan sisältävä kokonaisuus, jossa yhdistyvät saamelainen mytologia ja tämän päivän henkisyys. Teos on syntynyt serkusten Sini Siepin ja Alrik Palton yhteistyön tuloksena. Näiden korttien avulla tekijät esittelevät omaa näkemystään saamelaisesta kulttuuriperinnöstä. Saamen oraakkelin tarkoituksena on kertoa saamelaisesta mytologiasta, vahvistaa luontoyhteyttä ja auttaa löytämään vastauksia. Kortit herättelevät unohdettuja muistoja, voimaa ja viisautta. Alrik Palton maalaamat upeat kuvat esittelevät saamelaista mytologiaa, saamelaisia jumalolentoja, pohjoisen luontoa ja eläimiä. Sini Siepin kirjoittama opaskirja sisältää kattavat selitykset jokaisesta kortista tulkintoineen. Saamensukuiset serkukset Sini Sieppi ja Alrik Paltto ovat molemmat opiskelleet Oulun yliopistossa saamen kieltä ja kulttuuria. Sini Sieppi toimii intuitiivisena näkijänä ja Alrik Paltto taiteilijana. “Henkisen avautumisen ja työskentelyn myötä, aloin saamaan yhteyttä juuriini parantajana ja vastaanottamaan viestejä suoraan hengiltä ja esivanhemmilta. Nykyihmiset ovat suurelta osin menettäneet yhteytensä luontoon, esivanhempiin, juuriin ja sitä myöten omaan itseensä. Tästä aiheutuu monenlaista ikävyyttä ja huonovointisuutta. Ihminen on osa luontoa, eikä meitä voida irrottaa pois kokonaisuudesta aiheuttamatta vahinkoa näin ollen myös itselle. Vastaus ongelmien ratkaisuun, hyvinvoinnin edistämiseen tai parempaan terveyteen, voi löytyä luonnosta. Vahvistamalla yhteyttäsi luontoon, voit alkaa voimaan kokonaisvaltaisesti paremmin.” -Sini Sieppi- Salakirjat. ISBN 978-952-7204-55-9. Pehmeäkantinen, 142 sivua. 45 korttia. Julkaistu 2025. Kansikuva: Alrik Paltto.
Juha Jyrkäs (toim.): Rauni - länsisuomalainen kansaneepos
35.00 EUR
Länsisuomalainen vaiettu kansanrunous kokee uuden tulemisensa – eeppisen runouden helmet, nyt ensi kertaa samoissa kansissa! Suomalaisesta kansanperinteestä puhuttaessa keskeisimpänä nousevat esille Kalevala ja itäsuomalais-karjalainen runous. Vaan moniko on tietoinen siitä, että ensimmäiset nelipolvitrokeiset eli kalevalamittaiset runot kerättiinkin Länsi-Suomesta? Kirjailija, muusikko ja kansanrunotutkija Juha Jyrkäs on perehtynyt syvällisesti länsisuomalaiseen kansanperinteeseen, joka on paljon luultua rikkaampaa. Ison tutkimis-, keräys- ja toimitustyön tuloksena on valmistunut Rauni – länsisuomalainen eepos – joka paaluttaa kertaheitolla lännen runot itärunojen rinnalle. Se on koottu yhteen alkuperäisistä länsisuomalaisista kansanrunoista. Kehyskertomuksessa Rauni-neito ja Vauhtus-noita kohtaavat Hämeen härkätiellä. Sen seurauksena lukijalle avautuvat tarinat, joissa esiintyy maagisia eläimiä, vaimonsa polttava Klaus Kurki, oudon paimenen tapaava Mataleena, miestappoon sortuva Hyväneuvo kuin itse ukko Väinämöinenkin. Salakirjat. ISBN 978-952-7204-54-2. Kovakantinen, 464 s. Julkaistu 14.8. 2025. Kansikuva: Petri Hiltunen.
Susanna Salo: Ukon pakka
55.00 EUR
Ukon pakka – Kalevalainen tarot avaa menneiden sukupolvien viisautta ja suomalaista mytologiaa tarotkorttien avulla. Se esittelee kattavasti suuren joukon myyttisiä olentoja, luonnonhenkiä, Kalevalan tapahtumia ja hahmoja sekä vanhaa suomalaisen mytologian maailmankuvaa. Pakka ja yli 300-sivuinen opaskirja sisältävät runsaasti alkuperäisiä kansantarinoita, memoraatteja ja kansanrunouden säkeitä. Tarot on ikivanha oppi. Ukon pakka seuraa perinteistä 78 kortin järjestelmää, mutta se poikkeaa kaikista aiemmin julkaistuista tarotkorteista, koska korttien aiheet koskevat suomalaista vanhaa kansanperinnettä ja esi-isien viisautta. Kansanomainen viisaus tulee korteissa voimakkaasti esille, ja myyttiset tapahtumat kuvastavat symbolisella tasolla myös nykyihmisen elämää. Korttien avulla voit syventää omaa suhdettasi juuriin, jotka ulottuvat kauas historian hämäriin. Korttien avulla voit myös hakea selvyyttä tilanteisiin ja kysymyksiin sekä löytää itsestäsi uusia voimavaroja. Opaskirja sisältää kattavat selitykset jokaiselle Ukon pakan 78:lle kortille. Kirjassa on myös ohjeet tarotkorttien käyttöön. Kirja on myös itsessään kattava esitys suomalaisen mytologian olennoista. Salakirjat. ISBN 978-952-7204-15-3. Kovakantinen, 302 s. 78 korttia. Julkaistu 2025. Kansikuva: Susanna Salo.
Mikko K. Heikkilä: Taruissa on totta
35.00 EUR
Tieteellinen kiinnostus ylisukupolvista suullista perimätietoa kohtaan on 2000-luvulla ollut kansainvälisesti selvässä nousussa. Monen historiantutkimuksessa pitkään pelkkänä myyttinä tai sepitteenä pidetyn tarinan taustalta on viime vuosikymmeninä pystytty osoittamaan ainakin jonkinlainen todellisuuspohja. Avainasemassa perimätietoa hyödyntävien vakavasti otettavien tutkijoiden työssä on monitieteinen lähestymistapa. Sitä edustaa myös tämä teos. Joskus perimätiedon voidaan muiden todisteiden perusteella vahvistaa olleen kokonaan tai suureksi osaksi totta. Joskus taas muutoin sadunomaisten kertomustenkin mukana on läpi aikakausien voinut kulkeutua ainakin jokin tiedonjyvä, joka löydetyksi tultuaan on arvokkaalla tavalla auttanut suuntaamaan tieteellistä tutkimusta. Jopa uskomattomissakin taruissa voi siis olla jotakin totta. Kun tieteentekijät ovat ottaneet vanhojen kertomusten mahdollisen historiatieteellisen arvon vakavasti, tuloksena on usein ollut esimerkiksi merkittäviä arkeologisia löytöjä. Myös Suomessa on löydetty esimerkiksi ikivanhoja kirkkomaita juuri sieltä, missä perimätiedon mukaan oli aikoinaan ollut kirkko. Perimätiedon voidaan Suomessakin todeta kertoneen oikeansuuntaisesti myös asutushistorian monista yksityiskohdista ja erilaisten ihmisryhmien rinnakkaiselosta ja vuorovaikutuksesta. On myös esimerkkejä, joissa perimätiedon tallentama kuvaus hyvin kaukaisenkin menneisyyden tapahtumasta on pääpiirteissään osoittautunut yhteensopivaksi kaikkien tunnettujen tosiseikkojen kanssa eikä vaihtoehtoisten, perimätiedon torjuvien selitysvaihtoehtojen tueksi ole pystytty esittämään tieteellisesti vakuuttavia perusteluita. Kirjan laajimmat tapaustutkimukset koskevat pirkkalaispäällikkö Matti Kurjen historiallisuutta ja pirkkalaisten alkuperän arvoitusta sekä tuomari Klaus Kurjen edesottamuksia Laukon kartanossa - tekikö hän siellä 1400-luvun lopulla jotakin sellaista, mistä Elinan surma -niminen runoelma kertoo? Warelia. ISBN 978-952-387-095-6. Kovakantinen, 288 s. Julkaistu 8.8.2025. Kansikuva: Markku Yli-Erkkilä.
Rimma Joonatan Erkko: Taianomaista väkeä
22.00 EUR
Perheen pienimpien tietokirja johdattaa Suomen kansanperinteen ihmeelliseen maailmaan. Mitä ovat ylinen, alinen ja keskinen maailma, ja millaista väkeä siellä asuu? Tutustu vedenväkeen, metsänväkeen, ylisen maailman väkeen ja kalmanväkeen. Kohtaa muotoaan muuttava Näkki, luova Rahko sekä Tuonen Tytti, joka todellinen lukutoukka! Rimma Erkko (FM) on kirjailija, väitöskirjatutkija ja kuvittaja. Hän tutkii väitöskirjassaan groteskeja uskomustarinoita ja niiden adaptaatioita. Hänen esikoisromaaninsa Teräsjää ilmestyi vuonna 2024. Taianomaista väkeä on värikkäästi kuvitettu, EU:ssa painettu paksulehtinen kirja. Pyöristetyt kulmat tekevät siitä turvallisen aivan pientenkin lasten käsissä. Nysalor-kustannus. ISBN 978-952-7564-42-4. Kovakantinen, 9 s. (paksulehtisiä värisivuja). Julkaistu 26.6.2025. Kansikuva: Rimma Joonatan Erkko.
Saana Jaakkola & John Swallow: Aaveiden Rauma
28.00 EUR
Keskiaikainen Rauman kaupunki tunnetaan parhaiten pitsistä, merellisestä historiasta sekä värikkäiden puutalojen ja kurvikkaiden mukulakivikatujen Vanhasta Raumasta. Vähemmän tunnettuja ovat sen karmivat salaisuudet, jotka kietoutuvat toisiinsa kuin kaunein raumanpitsi. Aaveiden Rauma ei odota yötä. Keskellä päivää näkymättömät asiakkaat askeltavat asuste- ja askartelukaupoissa, taidemuseon taulut kallistuvat itsellään, entisajan avaimet kalisevat vanhalla ruttohautausmaalla, hyytävät hahmot vartioivat kaupungin kiinteistöjä ja kirkonkellot soivat vailla syytä. Raumalaisten aavetarinoiden matkassa kuljetaan vanhankaupungin kaduilta sotavuosista selvinneisiin tehdasrakennuksiin ja aina rauhattomalle maaseudulle asti. Uskallatko liittyä seuraan? Tervtulo Raumall - pitsin ja kummitustalojen kaupunkiin. Toinen, uudistettu painos. Haamu. ISBN 978-952-7413-80-7. Kovakantinen, 140 s. Julkaistu 2025. Kansikuva: Suvi Kari.
Rimma Erkko & Artemis Kelosaari: Aaveiden Tampere
28.00 EUR
Tampere kasvoi väkevän kosken varteen, punatiilisten tehdasrakennusten ympärille. Tänä päivänä maamme korkeimmat rakennukset ulottuvat siellä tehtaanpiippujakin korkeammalle. Mutta niiden varjoissa elävät toisenlaiset tarinat. Vuoden 1918 sisällissota on kummitellut Tampereella meidän päiviimme asti - myös kirjaimellisesti, aavetarinoiden muodossa. Sodan ratkaisevissa taisteluissa kaatuneiden haamuja on nähty niin Tullikamarilla, Tampereen Teatterissa, Pyynikin alueella kuin Kalevankankaallakin. Klassisia herraskartanoiden kummituksiakaan ei tarvitse kaukaa etsiä: Näsilinnan palatsilla, Ahlmanin opistolla sekä Hatanpään ja Haiharan kartanoilla on kaikilla omansa. Kirjan tarinoiden myötä vierailemme myös Finlaysonin tehdasmiljöössä, Amurin työläiskorttelissa ja Pispalan puutalokaupunginosassa, joissa kaikissa on nähty värikkäitä ihmiskohtaloita, elämiä ja kuolemia. Tervetuloa aaveiden Tampereelle! Toinen, uudistettu painos. Haamu. ISBN 978-952-7413-81-4. Kovakantinen, 110 s. Julkaistu 2025. Kansikuva: Suvi Kari.
Kristfrid Ganander: Mythologica Fennica
30.00 EUR
Kristfrid Ganander (1741–1790) on suomalaisen uskonnon-, perinteen- ja kielentutkimuksen klassikko. Hän on mytologinakin sanakirjan tekijä, jonka teoksilla on ollut käänteentekevä merkitys suomen kielen, kulttuuri- ja uskontotieteiden sekä lääketieteen historiassa. Gananderin sanakirjan muotoon toimittama Mythologia Fennica on perusteos sekä suomalaisten että saamelaisten uskomusmaailmasta. Vaikka vuonna 1789 ruotsiksi ilmestynyt teos ehti saada ansaitsemansa kansainvälisen huomion, se julkaistiin suomeksi vasta vuonna 1995. Teoksen avainsanat liittyvät mytologiaan, historiaan, kansankieleen, kansanrunouteen ja kansanuskoon. Esillä on myös kansanomainen lääkintätietous, etnomedisiina tai medikaali antropologia, lääketieteen esihistoria ja kansanparannus. Teoksen erityisarvo on siinä, että se sisältää runsaasti sanoja valaisevia, tekstiä elävöittäviä alkuperäisesimerkkejä suomalaisesta kansanperinteestä. Gananderin mytologiaa lukiessa on tärkeätä muistaa, että kirja on ollut Elias Lönnrotin laukussa hänen etsiessään – ja löytäessään uusia runoja kokoelmaansa, josta vaiheittain ”kasvaa Kalevalat”. Löytyvätpä sieltä vanhimmat Luomisrunotkin! Salakirjat. ISBN 978-952-7204-08-5. Kovakantinen, 291 s. Julkaistu 2025. Kansikuva: Petri Hiltunen.
Juha Jyrkäs: Länsisuomalaisia tietäjiä ja tietäjän sanoja
20.00 EUR
Onko kantauralilaisella shamaanilla ja nykyhelsinkiläisellä jäsenkorjaajalla jotain yhteistä? Käyttikö länsisuomalainen tietäjä työssään mustaa magiaa ja eläinuhreja? Kuinka todennäköistä oli 1600-luvulla tietäjän tulla tuomituksi noituudesta Turun hovioikeudessa? Onko länsisuomalaisesta tietäjäperinteestä enää mitään jäljellä? Näihin, ja moniin muihin kiperiin kysymyksiin, vastaa Juha Jyrkkään uusi kirja Länsisuomalaisia tietäjiä ja tietäjän sanoja. Kirjassa perataan länsisuomalaisen tietäjyyden historia kivikaudelta nykyaikaan, tutustutaan tietäjien käyttämiin loitsuihin ja kansanrunoihin, sekä esitellään tunnetuimmat Länsi-Suomessa vaikuttaneet tietäjät ja kansanparantajat. Salakirjat. ISBN 978-952-7204-52-8. Kovakantinen, 92 s. Julkaistu 15.11.2024. Kansikuva: Samuli Paulaharju.
Juha Jyrkäs: Länsi-Suomen lemmenloitsut
20.00 EUR
Taikoja tienristeyksessä. Verimagiaa. Eläinuhreja. Vierailuja hautausmaalla. Ruumiinnesteiden käyttöä loitsiessa. Kyse ei ole saatananpalvonnasta, voodoosta tai mustan messun riiteistä. Kyse on perinteisistä länsisuomalaisista lemmennostoloitsuista. Länsi-Suomen lemmenloitsut kokoaa yhteen lemmennostoa, häitä, kosintaa ja perhe-elämää käsittelevät loitsut, joita on ennen vanhaan käytetty Länsi-Suomessa. Samalla se tarjoaa ainutlaatuisen katsauksen kansanperinteeseen, joka on jäänyt itäisten vastineidensa varjoon. Juha Jyrkäs (s. 1981) on raumalaissyntyinen kirjailija-muusikko, joka on tunnettu fantasian, tieteistoiminnan ja kalevalamittaisen runouden saralla. Musiikkipuolella hän on tuttu Korpiklaanin sanoittajana ja kantelemetallin uranuurtajana. Tämä on hänen ensimmäinen tietokirjansa. Salakirjat. ISBN 978-952-7204-49-8. Kovakantinen, 76 s. Julkaistu 20.4.2024.
Riina Peltonen: Tervahaudan haltija
28.00 EUR
Tervetuloa matkalle pohjalaiseen maisemaan. Tulet kulkemaan kuun valaisemia metsäpolkuja, matkustamaan hevoskärryillä pimeällä tiellä ja soutamaan tervantuoksuisella puuveneellä. Ole varuillasi, täällä kulkee outoa väkeä. Ilmassa tuoksuu viljapelto, havujen raikkaus, suopursun parfyymi ja meri. Harmaa helma heilahtaa, jotain valkeaa liikkuu hämärässä. Korvissa hiekan ratinaa, kärryjen natinaa ja kavioiden kopinaa. Kurjen huutoja, öisen metsän ääniä ja aaltojen loisketta. Kuuluuko jostain itkua? Mikä odottaa vedenpinnan alla? Maisema on täynnä varjoja ja olentoja. Jotkut niistä ovat asuneet täällä ennen meitä, jotkut ovat joskus olleet kaltaisiamme. Maiseman muisti on kirjoitettu tarinoihin. Riina Peltonen on kerännyt vanhoista arkistoista kokoelman kiehtovia kertomuksia eri puolilta Pohjanmaata. Haamu. ISBN 978-952-7413-58-6. Kovakantinen, 144 s. Julkaistu 2024. Kansikuva: Mervi Heikkilä.
Rimma Joonatan Erkko (toim.): Lohikäärme ja neito
15.00 EUR
Nuori neito tuomitaan lohikäärmeen kitaan. Hiitolassa tanssitaan häitä ja noidat mittelevät voimiaan. Hauen vatsasta syntyy poika ja Kuopiosta kuuluu kummia: jotain hyvin outoa lentää sen yllä. Tämän tuopin juojaksi edes Väinämöisestä ei ole! Tolkieniakin inspiroineet Suomen parhaat maagiset kansanrunot nyt vihdoin yksissä kansissa! Rimma Erkko (FM) on väitöskirjatutkija, joka tutkii suomalaisia uskomustarinoita. Häneltä on aiemmin ilmestynyt kokoelma suomalaista kauhuteemaista kansanrunoutta, kolme omaa kaunokirjallista teosta ja yksi tietokirja. Nysalor-kustannus. ISBN 978-952-7564-03-5. Pehmeäkantinen, 82 s. Julkaistu 7.7.2023. Kansikuva: Rimma Joonatan Erkko.
Tiina Hautala: Aaveiden Vaasa
28.00 EUR
Itseään peilaileva palomies, nuuskaava mahtiporvarismadame, vessahätäinen elokuvanpyörittäjä ja lääketoimituksia ikuisesti hoitava korkokenkäinen apteekkiassistentti ovat osa Vaasan levottomampaa tarinankerrontaperinnettä. Vuonna 1606 perustettu Vaasa tarjoaa aavetarinoille mainiot puitteet. Näyttävät vanhat rakennukset kertovat kaupankäynnin tuomasta vauraudesta, virastotalot hallinnollisen keskuksen perinteistä ja monikielinen puheensorina vuosisatoja jatkuneista yhteyksistä maailmalle. Kaikki ne toivat aikoinaan kaupunkiin sivistyneistöä, joiden korkeat vapaa-ajan vaatimukset heijastuvat yhä runsaana kulttuuritarjontana. Näissä puitteissa silmä kenties lepää, mutta henget aina eivät. Ainakaan rauhassa. Tervetuloa aaveiden Vaasaan! Haamu. ISBN 978-952-7413-45-6. Kovakantinen, 160 s. Julkaistu 2023. Kansikuva: Suvi Kari.
Risto Pulkkinen: Lapin tietäjät
20.00 EUR
Tämä kirja on tarinaa Lapin tietäjistä, ”noidista ilman rumpua”. Vaikka rumpu vaikeni Lapissa jo vuosisatoja sitten, ja samalla loveen lankeavien noaidien aika oli ohi, heidän magiaa harjoittaneita seuraajiaan vielä pitkään kutsuttiin noitien nimellä. Yhtä ja toista vanhasta samanismista kuitenkin periytyi näille uusille tuonpuoleisen puoliammattilaisille. Lapin tietäjyys, kielestä riippumatta, poikkesi eteläisemmästä erityisesti vainajasielujen monipuolisessa hyväksikäytössä. Etelän tietäjä harjoitti praktiikkaansa käyttäen hyväksi maagista voimaa, väkeä, jota hän värväsi vainajien ohella monipuolisesti muistakin lähteistä. Pohjoisen kollega taas turvautui kalmismailta nostamiinsa persoonallisiin vainajaolentoihin ja kasvottomaan kalmanväkeen. Tämä juuri on samanismin perintöä pohjoisessa tietäjäkulttuurissa. Lapin tietäjät on paitsi tietokirja pohjoisen magian harjoituksen erityispiirteistä, kalmankatkuinen sukellus pohjoiseen tarinaperinteeseen, jossa kuolleita nostetaan, ”ruumiinmultia juotetaan” ja vainajahenkiä värvätään poropaimeniksi. Salakirjat. ISBN 978-952-7204-48-1. Pehmeäkantinen, 183 s. Julkaistu 2023.
Kirsimaria Jalonen: Röppä
28.00 EUR
Röppä on yksi kuuluisimmista suomalaisissa kansantarinoissa esiintyvistä räyhähengistä. Tämä mystinen paholaishahmo sai Tyrvään seudulla 1800-luvun alkupuolelta peräisin olevissa kertomuksissa kokonaisen perheen valtaansa ja vaikutti heidän elämässään vuosikymmenien ajan. Mauri Kunnaksen Koiramäen lapset ja Näkki -lastenkirjastakin tuttu Röppä ei ollut leppoisa vieras. Se aiheutti uskomustarinoiden mukaan poltergeist-ilmiöitä, ja sen arveltiin houkuttaneen perheenisän myymään esikoistyttärensä pirulle morsiameksi. Kirsimarja Jalonen tempautui uskomustarinoiden matkaan ja lähti sinnikkäästi selvittämään, millaiset ovat Röpän tarinoiden historialliset taustat. Röppä – Tyrvään räyhähenki on tutkimusretki yli 150 vuotta kertomusperinteessä eläneen legendan syntyyn. Jalonen etsi viitteitä Röpästä kirkonarkistoista, historiankirjoista, kansanperinteestä, museoista ja paikallisilta ihmisiltä. Suomen autonomian ajan tapahtumia ja käytäntöjä peilataan kyläyhteisön ja päähenkilöiden elämäntapahtumien kautta. "Röppä poikkesi monin tavoin olemukseltaan tavanomaisesta suomalaisesta pirusta. Sen olisi pitänyt olla suurikokoinen ja sarvekas, sillä olisi pitänyt olla eläimen jalka, yksi silmä ja häntä. Pukinsorkkien kopinaa ei kuitenkaan Mustanojan pirtissä kuvata kuuluneen, eikä edes kuttujen." Warelia. ISBN 978-952-387-025-3. Pehmeäkantinen, 139 s. Julkaistu 1.7.2022.
Antero Warelius: Uljaimmat ruumiit
17.00 EUR
Antero Warelius (1821–1904) oli kansatieteilijä, historiantutkija, suomen kielen kehittäjä ja monipuolinen tietokirjailija. Tietokirjailijana hän oli niin merkittävä edelläkävijä, että Suomen tietokirjailijat ry on nimennyt arvokkaimman palkintonsa hänen mukaansa. Warelius oli pelkistetyn asiatyylin mestari, jonka osuva sanankäyttö on kestänyt hyvin aikaa ja tuottaa nykylukijalle jatkuvia ilonhetkiä. Warelius oli myös pappi ja kirkonmies. Pappina hän oli kuoleman ammattilainen, kansatieteilijänä ja historioitsijana hän oli kiinnostunut kuoleman kulttuurista ylipäätään. Monipuolisen perehtyneisyyden tärkein kirjallinen hedelmä oli teos ”Saatanto Tuonelaan”, seikkaperäinen kokonaisesitys suomalaisista ”kuolleen-korjaus-tawoista”, niiden kehityksestä ja suhteista muun maailman tapoihin. Vaikka ”Saatanto Tuonelaan” on yksi Wareliuksen ehdottomia pääteoksia, vain hyvin harvat nykylukijat ovat koskaan pitäneet sitä käsissään. ”Saatanto Tuonelaan” julkaistaan tässä kirjassa uudelleen ensi kertaa sitten vuoden 1861. Lisäksi tässä kirjassa julkaistaan osia Wareliuksen kahdesta muusta teoksesta: kuolema-aiheisia kohtia vuonna 1855 julkaistusta teoksesta ”Kertomus Tyrvään pitäjästä 1853” sekä valikoituja otteita vuonna 1861 julkaistusta puhekokoelmasta "Peijais-puheita". Warelia. ISBN 978-952-387-001-7. Pehmeäkantinen, 96 s. Julkaistu 2022. Kansikuva: Mikko Ylinen.
Mikko K. Heikkilä: Heinien herrat
30.00 EUR
Lalli tappoi piispa Henrikin Köyliönjärven jäällä. Lallia ja Henrikiä on tuskin ollut olemassakaan. Kumpi väitteistä on lähempänä historiallista totuutta? Onko kertomuksessa Lallista ja Henrikistä mitään perää? Ovatko ”Lalli” ja ”Henrik” joskus 1100-luvulla todella kohdanneet ja jos ovat, mitä todella tapahtui? Ja voimmeko me lähes 900 vuotta myöhemmin tietää siitä mitään? Heinien herrat - Suomen historian pisin perinne on monitieteinen tutkimus kertomuksesta, jonka kirjallisen dokumentaation aikajänne on pidempi kuin minkään muun Suomeen liittyvän tradition. Kyseessä on siis Suomen historian eli historiallisen ajan pisin perinne. Kyseessä on myös Suomen historian pisin tutkimusperinne, ja dosentti Mikko K. Heikkilä on kansanomaisen Henrik ja Lalli -tradition johtava tutkija. Heikkilä on tutkinut Henrikiin ja Lalliin liittyvää traditiota ja sen todellisuuspohjaa yli vuosikymmenen ajan. Hän sivusi aihepiiriä mm. jo väitöskirjassaan Bidrag till Fennoskandiens språkliga förhistoria i tid och rum (Helsingin yliopisto 2014). Vuonna 2016 Heikkilältä julkaistiin yli 200-sivuinen vertaisarvioitu tutkimus Kuka oli herra Heinäricki? - piispa Henrikin arvoitus, joka herätti ilmestyessään paljon huomiota. Heinien herrat on tuon kuusi vuotta sitten julkaistun tutkimuksen kauttaaltaan tarkistettu ja täydennetty laitos. Heikkilä on jatkanut intensiivistä tutkimusta aiheen parissa. Uusi teos ottaa huomioon tähänastisen tutkimuksen ja sisältää monia ennen julkaisemattomia tutkimustuloksia. Kirjaan sisältyy myös Mikko K. Heikkilän tekemä, vain tässä kirjassa julkaistu uusin rekonstruktio vanhimmasta säilyneestä suomenkielisestä laulusta eli "Piispa Henrikin surmavirrestä". Heikkilän rekonstruktio on aiemmin tunnettuja versioita lähempänä alkuperäistä, 1300-luvulle palautuvaa asua. Warelia. ISBN 978-952-387-027-7. Pehmeäkantinen, 320 s. Julkaistu 2022.
Mustakirja
15.00 EUR
Lähes jokainen on kuullut tarinoita noidista, jotka pataa hämmentäessään lukivat ilmoille loitsuja ja manauksia mystisistä taikakäsikirjoista ja grimoireista. Hyvin harva taas tietää, että näitä käsikirjoja on oikeasti olemassa ja vielä harvempi tietää, että sellainen on löydetty Suomesta. Kasööri Tuomas Taittonen (1817–1915) muutti kesällä 1862 Perhoon johtamaan suonkuivaustöitä. Hyvin pian hänelle selvisi, että naapurissa asui 70-vuotias ”kylähullu” Juha Kellokoski, joka oli paikkakunnan suurin noita ja parantaja. Huhujen mukaan Kellokoski oli saanut oppinsa Aaprami Pöyrysen tekemästä Mustakirjasta, jota ukko säilytti arkussa. Taittonen sai houkuteltua Kellokosken piian varastamaan tuon mystisen opuksen, mutta varkaus kävi ilmi ja johti tuliseen yhteenottoon Kellokosken kanssa. Lopulta Taittonen sai sovittua kiistan maksamalla kirjasta yhden markan. Taittonen lähetti kirjan jonkun tuttavansa välityksellä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuralle, mutta se katosi matkalla ja löytyi vasta 46 vuoden kuluttua kun eräs ylioppilas lahjoitti sen seuralle 1908, jossa sitä säilytetään suurimpien harvinaisuuksien arkistossa. Salakirjat. ISBN 978-952-5774-37-5. Pehmeäkantinen, 32 s. Julkaistu 2022.
Riina Peltonen: Noitia, kalloja, vedenhenkiä
28.00 EUR
Kuinka syvä on Lapinkaivo? Missä voi tavata vuorenpeikkoja? Minne noidat lensivät sapatinviettoon? Mistä löydettiin punaisia pääkalloja? Onko Vanhan Vaasan raunioiden alla salakäytäviä? Maaginen matkaopas vie retkelle Pohjanmaalle, jännittävien tarinoiden alkulähteille. Näissä myyttisissä maisemissa on tavattu vedenhenkiä, kööpeleitä, vuorenpeikkoja ja virvatulia. Oppaan matkassa käydään noitien vuorella, kivilabyrintissa ja etsimässä salaisia tunneleita. Kirjan kymmenen kohteen joukossa on muinaisjäännöksiä, raunioita ja myyttisiä luontokohteita. Historiallisten tietojen lisäksi kirjassa sukelletaan syvälle kansantarujen ja myyttien maailmaan. Kohteiden tarinat kertovat maagisista rituaaleista, veret seisauttavista kohtaamisista ja yliluonnollisista olennoista. Kirjan tarinakohteissa ovat mukana: Vanhan Vaasan rauniot, Vaasa | Mestoosplassi, Vähäkyrö | Brudhällorna, Vöyri | Lapinkaivo, Kauhajoki | Leväluhta, Orismala | Kuivilanvuori, Isokyrö | Kirkkopakka, Kauhava | Ohtakari, Lohtaja | Pyhävuori, Alajärvi | Tohni, Töysä Haamu. ISBN 978-952-7413-02-9. Kovakantinen, 141 s. Julkaistu 2021. Kansikuva: Mervi Heikkilä.
Artemis Kelosaari: Andarnas Åbo
25.00 EUR
I flera århundraden fanns det bara en egentlig stad i Finland: Åbo. Det anses att staden grundades år 1229. I nästan åttahundra år har otaliga människor hunnit leva i staden. Och dö. Många tragiska människoöden har gått förlorade i historiens dunkla hölje. Alla vilar inte i frid, utan har gett upphov till en mängd spökhistorier. Åbo kan kallas för de tusen andarnas stad. När man vandrar längs stadens gator kan man stöta på ett stycke av stadens dystra historia när och var som helst. I andarnas sällskap rör vi oss på stadens viktiga historiska platser Åbo slott, Domkyrkan och Gamla Stortorget. Stadens spöken trivs i de gamla värdefulla byggnaderna, såsom huvudbiblioteket, Sirkkala kasern, Åbo Svenska Teater och Primahuset. Vi besöker kullarna på Klosterbacken, Vårdberget och Gertrudsbacken. Vi beger oss också till Brinkhalls gård och låter de urbana andarna i Studentbyn få sina röster hörda. Välkommen till Åbo, de tusen andarnas stad! Haamu. ISBN 978-952-7100-85-1. Kovakantinen, 109 s. Julkaistu 2020. Kansikuva: Suvi Kari.
Artemis Kelosaari: Aaveiden Turku
28.00 EUR
Vuosisatojen ajan Suomessa oli vain yksi todellinen kaupunki: Turku, Åbo, Aboa. Sen perustamisvuotena pidetään vuotta 1229. Kahdeksaansataan vuoteen mahtuu lukemattomia ihmiselämiä. Ja kuolemia. Joskus toisen ihmisen puukosta, teloittajan kirveestä tai omien käsien kaulaan sitomasta köydestä. Moni traaginen ihmiskohtalo on kadonnut historian hämäriin. Kaikki eivät lepää rauhassa, vaan ovat päätyneet antamaan aihetta kummitustarinoille. Turkua voi kutsua tuhansien aaveiden kaupungiksi. Kun sen katuja vaeltelee, kulman takaa voi tulla vastaan kappale synkeää historiaa. Aaveiden matkassa kuljetaan kaupungin historiallisille merkkipaikoille Turun linnaan, Tuomiokirkkoon ja Vanhalle Suurtorille. Kummitukset viihtyvät vanhoissa arvorakennuksissa, kuten pääkirjastossa, Sirkkalan kasarmilla, Åbo Svenska Teaterissa ja Priiman talossa. Käymme Luostarinmäen, Vartiovuoren ja Kerttulinmäen kukkuloilla. Teemme matkan myös Brinkhallin kartanoon ja lopuksi annamme äänen Turun ylioppilaskylän urbaaniaaveille. Aavetarinoissa ovat mukana Turun linna, Luostarinmäki & Vartiovuori, Turun pääkirjasto, Kerttulinmäki & Sirkkala, Brinkhallin kartano, Vanha Suurtori, Turun tuomiokirkko, Åbo Svenska Teater, Bar Rento sekä Turun ylioppilaskylä. Tervetuloa matkalle Turkuun, tuhansien aaveiden kaupunkiin! Haamu. ISBN 978-952-7100-70-7. Kovakantinen, 110 s. Julkaistu 2019. Kansikuva: Suvi Kari.
Ville Hytönen & Tuulia Matilainen: Aaveiden Eesti
28.00 EUR
Kummituksista kertoillaan Virossa pilke silmäkulmassa, mutta silti ylpeänä. Suhtautuminen aaveisiin on yllättävän luonnollista. Niitä on, ne ovat olleet joskus ihmisiä ja ne nyt vain elävät täällä seuranamme. Tämän kokoelman aavetarinoiden matkassa kuljetaan moniin Viron tunnettuihin kartanoihin tai linnoihin; Kolgaan, Palmseen, Alatskiville ja Sangasteen sekä Haapsaluun, jonka Valkea daami on kenties Viron kuuluisin kummitus. Myös Tallinnaan ja Pärnuun tutustutaan aaveiden opastuksella. Rannan pyhä tammi ja Leevakun metsässä lymyävät yliluonnolliset vaarat ovat esimerkkeinä vanhoista kansantarinoista, joita kerrotaan yhä. Kaikki virolaiset aavetarinat eivät silti ole vanhoja. Tallinnan lähiöissä liikkuu kulkijoita, joista osa ei ole tästä maailmasta lainkaan. Hylättyjen vankiloiden seinät kertovat tarinoita neuvostoajalta. Aavetarinat ovat herkullisinta Eestinmaata ja niitä on valtavasti. Suuri osa kulkee edelleen vain suullisessa muodossa. Siksi niistä kannattaakin kysyä paikallisilta. Näin on pitkälti syntynyt myös tämä kokoelma. Suomalaiskirjailijat Ville Hytönen ja Tuulia Matilainen pitävät kumpikin Viroa toisena kotimaanaan ja ovat keränneet tarinoita itselleen tutuista paikoista ja maisemista. Tervetuloa matkalle aaveiden Eestiin! Kirjassa esiteltyjä aavetarinoita ovat: Vanhankaupungin vaeltajat (Tallinna), Mustamäen Helena (Tallinna), Paholaisen pidot (Kolgan kartano), Kummitteleva kartanonrouva (Palmsen kartano), Kasvottomat henget (Rannan tuhatvuotinen tammi), Linnan hyvät henget (Alatskivin linna), Tanssiva pirulainen (Leevakun metsät), Unessa ilmestyvä henki (Sangasten linna), Kidutettujen kuiskaukset (Pärnu), Kappelin valkea daami (Haapsalu), Vaikeroivat vankityöläiset (Rummun louhos) sekä Koplin linjojen kirous (Tallinna). Haamu. ISBN 978-952-7100-53-0. Kovakantinen, 110 s. Julkaistu 2018. Kansikuva: Suvi Kari.
Iivo Härkönen: Suomen kansan seikkailusatuja
15.00 EUR
Vanhat suomalaiset kansansadut heräävät eloon Iivo Härkösen toimittamassa ja Onni Muusarin kuvittamassa teoksessa Suomen kansan seikkailusadut. 32:n sadun kokoelma sisältää kertomukset mm. Pojasta ja hiidestä, Mikko Mieheläisestä ja Vuorenpeikkojen hävittämisestä. Näköispainos perustuu vuonna 1920 julkaistuun kirjan toiseen, uudistettuun painokseen. Salakirjat. ISBN 978-952-5774-65-8. Pehmeäkantinen, 239 s. Julkaistu 2013. Kansikuva: Onni Muusari.
Marko Vesterbacka (toim.): Istu kiiruummaks aikaa
20.00 EUR
Vanhojen tyrvääläisten koeteltu elämänviisaus yhteen kirjaan kiteytettynä. Viisaudet ovat siinä muodossa kuin vanha kansa ne tunsi, sensuroimattomina ja sievistelemättöminä. Sanonnat ovat juuri niin suorapuheisia kuin vanhat tyrvääläisetkin. ”Istu kiiruummaks aikaa” on jatkoa suositulle Tyrvääläisten lempisanonnat -kirjalle. Marko Vesterbacka on kerännyt sanonnat pääosin murrearkistoista. Kirjan päättää Antero Wareliuksen 1850-luvulla kirjoittama kuvaus kankeiden ja ”tytyväisten” tyrvääläisten elämänasenteesta, tavoista ja uskomuksista. Warelia. ISBN 978-952-5940-13-8. Kovakantinen, 93 s. Julkaistu 2012. Kansikuva: Mari Albert.
Marko Vesterbacka (toim.): Tyrvääläisten lempisanonnat
20.00 EUR
Vanhat tyrvääläiset totuudet lemmenasioista on nyt koottu ensimmäistä kertaa yksiin kansiin. Mukana on koko tyrvääläisten lemmenaiheisten sanontojen parhaimmisto sensuroimattomana ja sievistelemättömänä. Sanonnat ovat nättejä ja törkeitä, kauniita ja kauheita - juuri niin suorapuheisia kuin vanhat tyrvääläisetkin. Lempisanontojen huipennuksena on Antero Wareliuksen 1850-luvulla kirjoittama herkullisen yksityiskohtainen kuvaus hyviksi havaituista tyrvääläisistä "naima-vehkeistä" ja "hää-tempuista". Kirja on kuvitettu runsaasti sekä akvarellein että valokuvin. Kauniit luontoaiheiset akvarellit ovat vammalalaisen Mari Albertin, valokuvat kirkkohäistä Sastamalan Pyhän Marian kirkolta ovat Mika Rautasen. Warelia. ISBN 978-952-9979-73-8. Kovakantinen, 95 s. Julkaistu 2008. Kansikuva: Mari Albert.

Haka Kustannus

Kansanperinne

Juha Jyrkäs: Länsi-Suomen kehtolaulut

Elias Lönnrot (toim.): Suomen kansan muinaisia loitsurunoja

Matti Varonen (toim.): Metsästystaikoja vuodelta 1891

Sini Sieppi & Alrik Paltto: Saamen oraakkeli

Juha Jyrkäs (toim.): Rauni - länsisuomalainen kansaneepos

Susanna Salo: Ukon pakka

Mikko K. Heikkilä: Taruissa on totta

Rimma Joonatan Erkko: Taianomaista väkeä

Saana Jaakkola & John Swallow: Aaveiden Rauma

Rimma Erkko & Artemis Kelosaari: Aaveiden Tampere

Kristfrid Ganander: Mythologica Fennica

Juha Jyrkäs: Länsisuomalaisia tietäjiä ja tietäjän sanoja

Juha Jyrkäs: Länsi-Suomen lemmenloitsut

Riina Peltonen: Tervahaudan haltija

Rimma Joonatan Erkko (toim.): Lohikäärme ja neito

Tiina Hautala: Aaveiden Vaasa

Risto Pulkkinen: Lapin tietäjät

Kirsimaria Jalonen: Röppä

Antero Warelius: Uljaimmat ruumiit

Mikko K. Heikkilä: Heinien herrat

Mustakirja

Riina Peltonen: Noitia, kalloja, vedenhenkiä

Artemis Kelosaari: Andarnas Åbo

Artemis Kelosaari: Aaveiden Turku

Ville Hytönen & Tuulia Matilainen: Aaveiden Eesti

Iivo Härkönen: Suomen kansan seikkailusatuja

Marko Vesterbacka (toim.): Istu kiiruummaks aikaa

Marko Vesterbacka (toim.): Tyrvääläisten lempisanonnat