UUSI! Satumetsä e-kirjat: Tezin Nan DIo - Tyttö ja kala
ENNAKKOTILAUS
Julkaisupäivä: 2. marraskuuta 2025
Yksi Haitin rakastetuimmista kansansaduista on kaunis ja maagisen kiehtova sekä koskettava tarina tytön ja kalan välisestä ystävyydestä.
Tezin Nan DIo - Tyttö ja kala julkaistaan All Soul's Day -juhlan aikaan, jolloin Haitissa muistetaan edesmenneitä.
Kauan aikaa sitten, olkikattoisessa talossa, joka oli käpertynyt Haitin punaliekkipuiden peittämien kukkuloiden väliseen laaksoon, eli tyttö, jonka tavoitteena oli tuoda kotiin puhtainta vettä koko maailmassa. Joka aamu kun tuoretta leipää ja kuumaa kahvia sisältäneen aamiaisen jälkeen, hänen isänsä meni ulos kastelemaan peltoja, ja hänen äitinsä valmistautui korjaamaan vihanneksia torille vietäväksi, tyttö ja hänen nuorempi veljensä, joilla molemmilla heilui tyhjä ämpäri käsivarsillaan, lähetettiin omiin töihinsä keräämään vettä perheelle lähteeltä.
Joka päivä, ennen kuin he voivat lähteä talosta, äiti kysyy pojaltaan:
“Ja mitä lupaat minulle tänään, Dieudoné-kultaseni?”
Ja Dieudoné vastasi hartaimmalla äänellään:
“Lupaan katsoa siskoni perään, äiti, ja ottaa oppia häneltä.”
Lapsikaksikko oli hyvin tuttu naapureille heidän kulkureitillään. Vanhemmat olivat antaneet tytölle nimen Arélia, mutta naapurit monen mailin matkalla olivat kauan sitten unohtaneet tuon nimen. Heille hän oli Angélia, sillä hän oli herttainen… ja vakavamielinen.
“Lupaa että menet naimisiin Ti-totoni kanssa ja sinusta tulee jonain päivänä tyttärentyttäreni Angélia, jotta voin kertoa sinulle tarinoitani! Mitä tuumaat?” Gran’Aline rukoili Angélialta, laskien leikkiä vain osittain.
“Toivottavasti niin tapahtuu Gran’Aline”, hän vastaisi askellustaan pysäyttämättä.
Niin monet asiat kutsuivat häntä pitkin matkaa. Malakiittiperhoset lepattelivat läpi hänen hiuspalmikkojensa ja sitten nousten yhtäkkiä yläilmoihin hänen polullaan kuin sanoakseen:
“Juokse ja ota meidät kiinni, Angélia!”
Mutta tämä ei hidastanut hänen vauhtiaan. Punaliekkipuiden mustat siemenpalot, suuret kuin viidakkoveitset, rahisivat maassa, ja tämä pisti Angélian kuvittelemaan niiden kiiltäviä ruskeita jyviä, ja kuinka hienosti ne voisi pujottaa yhteen kauniiksi kaulakoruksi. Mutta nuo päiväunet olivat yhtä nopeasti ohitse kuin siemenpalkojen cha-cha. Ensi kerralla, Angélia ajatteli, kohdistaen ajatuksensa jälleen siihen, kuinka kerätä ämpärillinen vettä, ilman lähteessä olevia hiekkahiukkasia.
Dieudoné, sen sijaan, unohti lupauksensa niin pian kuin oli ne tehnyt, ja aina ennen kuin hän saavutti Gran’Alinen talon kahdenkymmenen jaardin päässä alhaalla kukkulalla. Hän singahteli sinne ja tänne, kaikkia ystäviään kutsuen. Usein hän haastoi Ti-toton marmorikuulapeliin, tai nuo kaksi poikaa katosivat talon taakse osallistuakseen monien muiden kanssa jalkapallopeliin. Vasta sen jälkeen kun Dieudonélle tuli liian kuuma keskipäivän auringossa ja hän oli väsynyt rasituksesta, hylkäsi hän puuhansa. Silloin, viimeisessä viitsimisen ryöpsähdyksessä, hän pinkaisi lähteelle, sukelsi sen viileisiin vesiin, ja ilmestyi taas niistä ämpäri täynnä nestettä, joka oli niin sameaa, että jopa kirkkaimmassa auringonvalossa, sen alla oleva kiiltävin kolikko katosi näkyvistä.
Angélian vesi, sen sijaan, oli aina kyllin puhdasta, että hänen kultainen sormuksensa loisti siinä. Tämä johtui siitä, että siihen mennessä kun hänen veljensä oli saapunut lähteelle, Angélia oli yleensä istunut veden vierellä tuntikausia, vartioiden hiljaista paikkaa, odottaen hienoaineksen laskeutumista, jotta hän voisi hellävaroen kallistaa ämpärinsä veteen ja antaa puhtaimman mahdollisimman veden virrata siihen. Jos, kaiken tuon jälkeen, hän ei voinut erottaa sormusta sangossa olevan veden alla, aloitti hän kaiken taas alusta. [...]
Ladattava EPUB-tiedosto
Ikäsuositus: 5-9-vuotiaat ja aikuiset
kuva: Canva AI
ISBN 9789527556979
Tuotteella on 30 päivän rahat takaisin -takuu jos et ole tyytyväinen tuotteeseen. Jos haluat käyttää takuun, ole yhteydessä Satumetsän toimitukseen osoitteessa info@satumetsalehti.fi.
