Marja-Liisa Rönkkö: Isäni tarina. Kaskipellon laidalta kaupungin rakentajaksi. Kovakantinen, 200 sivua. Kustannusliike Warelia.

>Sinä iltana olin neuvottelemassa tulevasta, pitkäaikaisesta työpaikastani osuuskassassa. Osuuskassan hallintoneuvoston puheenjohtaja, opettaja J. V. Ahtee tarjosi kahvit Osuuskauppa Sastamalan baarissa. Osuuskauppa kun oli opettaja Ahteen sydäntä lähellä, ja kun muutakaan kahvipaikkaa ei kauppalassa ollut. Kun edesmenneen edeltäjäni aviopuoliso, rouva Saara Kukkula luovutti hallussaan olevaa osuuskassan omaisuutta, otti hän pöytälaatikosta miehensä ukkomauserin ja sanoi, että myisi sen, koska sitä tarvittiin tässä työssä. Sanoin, etten osta sitä, koska en tarvitse ja koska se on vaarallinen. Sanoin olleeni pitkään hommissa, joissa oli kaikennäköisiä ja -kokoisia aseita, jotka sielläkin olivat vaarallisia.

Kirja julkaistiin 30.6.2018, jolloin Viljo P. Rönkön syntymästä tuli kuluneeksi 100 vuotta.

Kun tilaat kirjan kustantajan verkkokaupasta, hinta sisältää postituskulut!

Viljo Rönkön elämästä ja Rönkön suvusta kertova kirja "Isäni tarina – Kaskipellon laidalta kaupungin rakentajaksi" on läpileikkaus itsenäisen Suomen satavuotiseen historiaan ja Rönkön suvun vaiheisiin satojen vuosien taakse. Itsekin lähes sata vuotta elänyt talousneuvos ja ansioitunut pankkimies oli lähtöisin Savosta, Sonkajärveltä. Hän rakensi elämänsä puitteet ankaralla työllä ja ahkeruudella mottonaan: ”Kyllä sitä uraa voi niinkin rakentaa, että tekee vain kaiken mitä eteen tulee, niin hyvin kuin ikinä osaa."

Viljo Rönkön elämäntarina heijastaa sotien jälkeen Suomessa tapahtunutta rakennemuutosta, ihmisten muuttoa maaseudulta kauppaloihin ja kaupunkeihin paremman elämän toivossa omaa paikkaansa etsien. Rönkkö itsekin lähti Savosta vuosikymmenien mittaiselle retkelle Satakuntaan, tehden pitkän työuran Tyrväällä ja Vammalassa. Vaikka Rönkkö palasi Savoon eläkeiässä, hän tunsi itsensä niin savolaiseksi kuin satakuntalaiseksi.

Viljon Rönkön tytär Marja-Liisa Rönkkö on kirjoittanut kirjan isästään ja isänsä suvusta antaen isän äänen kuulua voimakkaana runsaissa Viljo Rönkön muistiinpanoista lainatuissa katkelmissa. Näiden lainausten rinnalla Marja-Liisa Rönkkö maalaa isästään myös omien muistojensa värittämää kuvaa.

>Voidaan kysyä, voiko ihmisellä olla kaksi tai useampiakin kotiseutuja? Tai: onko mistään kotoisin? Voidaan kysyä sitäkin, onko rikkautta omistaa enemmän kuin yksi kotiseutu? Voimme pitää yhteyttä ja arvostaa alkuperäistä kotiseutuamme ja samalla juurtua uudelle seudulle. Uusi kotiseutu ei syrjäytä vanhaa. Samoin kuin jokaisella on monia rooleja, samoin voi olla useampia kotiseutuja. Kotiseudut eivät välttämättä riitele keskenään: voimme olla samalla kertaa satakuntalaisia ja savolaisia.