Kansainvälisen politiikan arvostetun tutkijan Raimo Väyrysen elämäntyön mittainen tietoteos avaa ydinasevarustelun pitkää polkua kylmän sodan ajoista tähän päivään ja sen vaikutuksia kansainväliseen politiikkaan ja Suomelle. 2010-luvun alussa virinnyt toive ydinaseiden poistamisesta osoittautui lyhytaikaiseksi. Valtava tuhovoima tekee niiden käytön järjettömäksi, mutta varsinkin Venäjän holtiton uhkailu taktisten ydinaseiden käytöstä luo uusia uhkakuvia. Suomessa on syytä pureutua ydinasestrategioiden merkitykseen, nyt kun Nato-jäsenyyden myötä ydinaseet ovat uudella tavalla ulkopolitiikan ytimessä.

Ydinaseet ovat olleet aiemminkin suomalaisten huolenaihe. Erityisesti Lappi ja Itämeri olivat ydinasespekulaatioiden kohteena. Presidentti Kekkosen ja Koiviston aikana ydinaseet koettiin keskeiseksi turvallisuusongelmaksi. Sitä pyrittiin torjumaan aloitteilla Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä ja muilla loitontamisesityksillä. Presidentti Kekkonen joutui alati rauhoittamaan Neuvostoliiton johtoa, joka yhtäaikaa sekä aiheutti konflikteja että pelästyi niitä. Berliinin ja Kuuban kriiseissä ydinpommin räjäyttäminen saattoi olla lähellä.

Muun muassa Notre Damen, Harvardin ja Princetonin yliopistoissa sekä Suomen Akatemian että Ulkopoliittisen instituutin johdossa työskennellyt emiritusprofessori Raimo Väyrynen osoittaa, kuinka ydinaseet ovat olleet aiemminkin suomalaisten huolenaihe. Erityisesti Lappi ja Itämeri olivat ydinasespekulaatioiden kohteena.

Presidentti Kekkosen ja Koiviston aikana ydinaseet koettiin keskeiseksi turvallisuusongelmaksi. Sitä pyrittiin torjumaan aloitteilla Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä ja muilla loitontamisesityksillä. Presidentti Kekkonen joutui alati rauhoittamaan Neuvostoliiton johtoa, joka yhtäaikaa sekä aiheutti konflikteja että pelästyi niitä.

Valtavan tuhovoiman vuoksi ydinaseiden käyttö on järjetöntä, mutta ydinasevallat pitävät niitä yllä pelotteen uskottavuuden vuoksi. Varsinkin Venäjän politiikka Ukrainan hyökkäyssodan aikana luo uhkia. Tosiasiassa Venäjä pyrkii estämään Naton syvemmän sitoutumisen sotaan Ukrainassa.

Ydinaseet eivät missään tapauksessa ole menneisyyden jäänteitä, vaan ovat uudella tavalla kansainvälisen politiikan keskiössä. Siten Väyrysen perusteellinen kirja on mitä ajankohtaisin tietoteos.

(Rosebud, 2024)