Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on tuonut sodan kauhut jälleen todellisiksi. Muutama vuosi sitten Suomen sisällissodasta tuli kuluneeksi sata vuotta. Teatterilla on aina ollut tärkeä osa yhteisön muistin säilyttäjänä ja vaikeiden kokemusten käsittelijänä. Yhteiskunnallisena taidemuotona teatteri on myös muovannut kuvaa sodasta.
Kokoelma havainnollistaa, kuinka sisällissodasta lähtien sotaa ja sen seurauksia käsitelleet esitykset ovat olleet kiistanalaisia ja tulleet osin sensuroiduiksi tai peräti kielletyiksi. 2000-luvulla esitykset ovat kyseenalaistaneet yhden totuuden tai hallitsevan kertomuksen sodan esittämisessä ja kohdistaneet katseet muun muassa naisten, sotaorpojen, pakolaisten ja paikallisyhteisöjen kokemuksiin.
Tekstit tuovat myös esiin teatterin taiteellisia keinoja sodan seurausten vaikeasti kielellistettävien kokemusten käsittelyyn.
Kirjan kirjoittajina ovat teatteritieteen tohtorit Laura-Elina Aho, Hanna Korsberg, Pirkko Koski, Outi Lahtinen, Julia Pajunen, Mikko-Olavi Seppälä ja Marja Silde.
(Rosebud, 2024)