SIG - Kuinka paljon sua rakastinkaan CD
€14.00
Legendaarisen 80-luvun hittikoneen harvinaisuuskokoelma 1978 - 2008 25 biisiä - sinkkuja, demoja, livejä Discogs info
Postikulut 5,90 EUR / tilaus
€14.00
Legendaarisen 80-luvun hittikoneen harvinaisuuskokoelma 1978 - 2008 25 biisiä - sinkkuja, demoja, livejä Discogs info
€20.00
Kitchen Sink oli surinapopbändi, jonka Helsingin Sanomat on laulaja-kitaristi-biisintekijä Jussi Lehtisen syntymäpäivähaastattelussa julistanut myös Turun ensimmäiseksi indiepopyhtyeeksi. Toimintavuosinaan 1993–1996 yhtye teki paljon keikkoja, yhden demon sekä kaksi CD-formaatissa julkaistua EP:tä. Pitkäsoittoa Kitchen Sink ei koskaan tehnyt ja se jäi kaivelemaan. Nyt loppuunmyydyt EP:t sekä yksi demobiisi on koostettu Yesterday’s New Breed -LP:ksi. Helpoimmalla olisi päästy, jos EP:t olisi sellaisenaan laitettu vinyylille – ensimmäinen a-puolelle, toinen b-puolelle ja demo bonusbiisiksi – mutta tämä paketti tehtiin pieteetillä. Vuonna 1995 julkaistu Stereo Sounds -EP kaivettiin esiin DATilta ja kaikki viisi biisiä masteroitiin täysimittaisista versioista, sillä muinoin mini-CD:n maksimipituus oli 21 minuuttia ja biisejä piti leikata sekä feidata alusta ja lopusta. Kakkos-EP Close Escapen (1996) biisien kaikki 24 raitaa puolestaan siirrettiin ADAT-nauhalta tietokoneelle ja kaikki kolme biisiä miksattiin uudelleen, sillä aikoinaan EP:n miksauksessa tuli kiire, mikä kuului lopullisella CD:llä. Samanlainen digitointi tehtiin myös vuoden 1993 neliraitademolle ja kasetin neljä biisiä saivat kunnollisen miksauksen 30 vuotta äänitysten jälkeen. Phonogenicin Tuomas Salmelan miksauksen ja masteroinnin jälkeen biisijärjestystä pyöritettiin pitkään ja lopulta saatiin kasaan Yesterday’s New Breed -kokonaisuus, joka kuulostaa surisevan poppibändin täydelliseltä albumi/LP-kokonaisuudelta eikä kokoelmalevyltä. Kannen välistä löytyy Kitchen Zine, jonka sivuilla Jussi Lehtinen muistelee bändin vaiheita muinaisiin päiväkirjamerkintöihinsä perustuen.
€20.00
Turkulaisen power pop / punk pop -bändin kakkosalbumi vuodelta 2024. Another Round, Let It Be Love on turkulaisen Bitterhearts-yhtyeen kakkosalbumi. Bändinä Bitterhearts on reipas viisivuotias, mutta kokoonpanossa on herrasmiesikäisiä soittajia, jotka aloittivat levyttämisen jo 80-luvulla ja ovat jatkaneet indie-henkisiä hommiaan sujuvasti tähän päivään asti useammissakin kokoonpanoissa. Kitaristi/laulaja Kimmo Ahokas kuvailee Bitterheartsin historiaa: "Bändi syntyi puolivahingossa. Kokoonpano kasattiin ensiksi soittamaan yksi keikka ja huomasimme synnyttäneemme omanlaisen meiningin. Tuli omia biisejä ja identiteetti. Luotto omaan soundiin antoi vapaudet poimia mausteita vaikka mistä, mutta pohja on pitkälti 70-luvun lopun brittien pubrockissa. Toisaalta yhtä hyvin kuulijalle välittyy myös 80-luvun power pop, garage rock sekä punk pop". Another Round, Let It Be Love on hienojen sävellysten kuljettama matka, joka vie kuulijan aikaan jolloin levyt olivat pääasiassa vinyyliä. Jos levy on aikamatka, niin se on myös maantieteellinen reissu brittiläisestä pubrockista amerikkalaiseen college radioiden pop/rock-pyöritykseen sekä australialaiseen voimapoppiin. Plastic Passion facebook-sivulle jätetyssä kommentissa satunnainen kuulija totetaa: "Sen verran loivasti lähti liikkeelle tämä päivä, että kuuntelin rauhassa BITTERHEARTS:in uusinta levyä Another round, let it be love. Tanakasti kitaravetoiseen voimapoppiin nojaava nelikko toteuttaa musiikillisia ambitioitaan melodisen tyylikkäästi. Paikoitellen Tom Petty and the Heartbreakers tuotannon mieleentuovan levyn voisi hyvin kuvitella soivan jossain keskilännen radioasemilla. Omakohtaisesti albumin helminä loistavat kappaleet Let it be Love, Bitterheart Blues, Dragonflies on amber sekä katkeran kaunis Losing You." A1 HEALING HANDS 2:39 A2 LIVING IN ANOTHER WORLD 3:03 A3 PRETTY LITTLE THING 2:04 A4 YOU WERE THE ONE 3:40 A5 MY SWEET LEBANESE 2:16 A6 LOSING YOU 4:11 B1 2500 PICTURES OF AGNETHA FÄLTSKOG 2:24 B2 SHOW ME 1:55 B3 LET IT BE LOVE 2.35 B4 BITTERHEART BLUES 3.36 B5 SHAKE 2:17 B6 DRAGONFLIES IN AMBER 2:50
€10.00
Turkulaisen melankolisen popyhtyeen neljäs albumi vuodelta 2024. Kehä4. Albumi 4. Ajatuksia olosuhteista, nykyisistä, menneistä sekä tulevista. Turkulaisyhtyeen neljäs albumi esittelee 11 uutta biisiä, joissa välittyy 80-lukuinen tyylikäs kitarapop. Kehä 4 perustettiin jo 90-luvulla soittamaan sujuvaa kitararockpoppia. Ensimmäinen single julkaistiin jo 1999. Debyyttialbumi Viileää valoa ilmestyi vuonna 2006 eli pian on sekin jo täysi-ikäinen. Kehä 4 -jäsenillä on yhteyksiä muihinkin Plastic Passion -yhtyeisiin. Laulaja-kitaristi Hemmo Lukander tekee Sivullisten kanssa rankempaa materiaalia ja kitaristi Taskinen poppaa ja laulaa englanniksi Bitterheartsissa. Rumpali Jarkko soitti muinoin Hundred Million Martiansissa ja Kehä 4:n uusi basisti Ari teki taannoin pikaisen studiovierailun Martiansissa kitarasoolollaan. Kehä 4 on pysynyt kitaristikaksikon peruskivenä, vaikka mukaan on tarttunut monenlaisia vaikutteita ja muutama miehistövaihdoskin on koettu matkan varrella. Jarkko on antanut tuhdin tahdin vuodesta 2009 alkaen ja Arikin on ollut mukana neljän vuoden ajan. Kun kauas mennään historiaan, niin Hemmo levytti Johanna-levy-yhtiölle uutta aaltoa Metropojat-bändissä ja Taskinen hieman myöhemmin yo-yo -yhtyeessä Pokolle Jussi Hakulisen tuottamana. Ehkä ne 80-luvun levytyksetkin jossain määrin kuuluvat Kehä 4:n uuden levyn biiseissä.
€2.00
Kalle Taivaisen johtaman soul rock crossover -yhtyeen ainoa albumi vuodelta 2006. Tähän mennessä orkesterin jäsenet ovat rokanneet ja rytmitelleet muutamassakin hienossa turkulaisessa bändissä. Mutta eipä niistä sen enempää, sillä Moton kohdalla ei tarvitse tyytyä muistelemaan menneitä urotekoja. Tekijämiesten debyyttilevytys tanssii omilla jaloillaan. Laulaja-kitaristi Kalle Taivaisen kappaleissa leppeä melodisuus ja ankariksikin äityvät riffit elävät sovussa. Laulunkirjoittamisen perusteet ovat hallussa, mutta lopullisesti Moto nousee keskisarjan yläpuolelle eläväisen bändisoundinsa ansiosta. Yhtye hengittää luonnollisesti sekä kepeissä soul-rytmeissä että tyrnävään autotallirokkaukseen intoutuessaan. Rento rullaavuus ja rouhea svengi tekevät keskinkertaisemmastakin sävellyksestä ylentävän kokemuksen. Sanomista tulee 60-lukulaista autenttisuutta hakevasta tuotannosta. Se korostaa hienosti ilmavaa bändisoittoa kevyemmissä biiseissä, mutta paksummat riffittelyt kärsivät äänivallin ohuudesta. Levyn helmeksi nouseekin havaijikitaralla ja sähköpianolla lämmitetty hymyilyttävän kepeä Maui. Rokkaukset, kuten Track tai Eleven, potkivat varmasti parhaiten keikkavolyymilla. Joka tapauksessa Moto ansaitsee aplodit soittaessaan rokkaavaa soul-musiikkia. Aina tarvitaan retkueita, jotka muistuttavat siitä, että saksofonilla, rhodes-pianolla ja conga-myllytyksellä juoksutettujen biisien ei tarvitse olla trendikästä ja munatonta nu-juppien kutumusaa.
€2.00
Digitaalisesti julkaistun Aurinkoon-singlen fyysinen olomuoto eli aurinkolasit. CE-merkityt aurinkolasit – tämä pieni merkki kertoo siitä, että aurinkolasit suojaavat silmiäsi UV-säteilyä vastaan. UV-suoja auttaa pitämään herkät silmäsi kunnossa. UV 400 - Taso 3 – toimii merellä, rannalla ja ulkomailla Aurinkoon Spotifyssa Aurinkoon YouTubessa
€14.00
Autotallista löytyi yksi laatikko loppuunmyytyä vinyyliä. Puolet annettiin Salaliitolle ja toinen puolikas laitettiin myyntiin! Turkulaisen tyylitaituriyhtyeen kakkosalbumi vuodelta 2017 Viimeiset kappaleet levy-yhtiön varastosta. Turkulainen Salaliitto lukeutuu suomirockin uuteen, vanhoista kliseistä irtisanoutuvaan aaltoon. Melankolia on jo bändin toinen pitkä ja niin hyvä, että järkytyin tajutessani nimettömän ykkösen livahtaneen täysin ohi. Sekä tekstit että musiikki hiihtelevät selkeästi omia latujaan. Kun mietin edes jotenkin samanhenkisiä yhtyeitä, ainoana mieleen tuli harmillisesti muutama vuosi sitten lopahtanut Liekki. Yhteistä on soiton tiukkuus, melodisuus ja tietty ajaton mystisyys. Sinkku Korpit avaa levyn unohtumattoman kohtalokkaasti. Ossi Alisaaren laulama teksti huokuu intohimoa ja epämääräistä, vihjailtua uhkaa. Yhdistelmä suvereenisti kaihoisan melodian kanssa puree lujaa. Jos Korpit on ylittämätön veto, niin levy kulkee koko ajan huimasti keskinkertaisen yläpuolella ja ylätasangoltakin nousee huippuja. Musta risti erottuu levyn ainoalla bluesahtavalla riffillään. Kirkkaat kitarat soivat puhtaan ajattomasti kuin Fleetwood Macin Then Play Onilla, mutta soolo tärähtää yhtä uhmakkaalla säröllä kuin rivi ”mieluummin kuin sun lääkkeitäs juon vaikka kupillisen kuumaa kusta”. Alisaaren ja soolokitaristi Timo Kuismasen kitaratandem tekee kauttaaltaan mahtijälkeä. Pitkässä Antipaossa ja Säärintamien rajalle -kappaleessa mieleen tulee Television. Lamian intron kuulas leijunta muistuttaa David Gilmourista. Melankolia jää vain vaaksan verran viidestä tähdestä.. Discogs info
€2.00
Turkulaisen voimapop-yhtyeen neljäs ja viimeinen levy vuodelta 2008. Kitaristina Hanoi/Monroe-kirjaiija Ari Väntänen. Vierailevana fonistina ja huuliharpistina Michael Monroe. Hundred Million Martians tarjoaa planeettojen välistä powerpoppiaan jo neljännellä albumilla. Ranskalaisuutta Marseillelta ei onneksi tapaa, mutta sitäkin enemmän perinteitä kunnioittavaa poprockia. Martians-nelikko asettelee musiikillisen palapelinsä osaset uuteen järjestykseen, mutta kuitenkin niin, että valmis kuva on kovasti tutun näköinen. Marseillen suhde edeltäjiinsä on yhtä yllätyksellinen kuin hotelliketjujen aamiaispöytien valikoimien suhde toisiinsa. Bändiä kuunnellessa voi luottaa saavansa, mitä tilaa. Yhtye pukee laulaja-kitaristi Jyrki Mäkelän valtaosin kirjoittamat ja hennon poikamaisella ja nasaalillakin äänellä tulkitsemat biisit sinänsä toimiviin perusraameihin. Hengenheimolaisuutta Marseillen raidoista voi aistia ennen muuta brittiläisen voimapopin pieneen suureen bändiin The Boysiin. Passed ja The Rolling Stonesin sukuista kitarariffiä viljelevä UC/BC nettoavat lisäväriä Michael Monroen huuliharpusta. Perusasiallinen mutta hätkähdyttämätön levy päättyy Monroen saksofonin täydentämään I Still Love The Feelingiin, jolla Hundred Million Martians lyö peliin heavyä riffiä ilman raskautta. Discogs info
€9.00
Turkulaisen laulaja-lauluntekijän neljäs sooloalbumi vuodelta 2017. "Tero-Petri Suovanen jalostuu vuosien vieriessä. Sympaattisesti kulmikas artisti lähestyy järkevästi populaaria ilmaisua ja Parantavat sanat -albumista muodostuu kokeneen muusikon linjakkain levy. Martikaisen ja Putron kanssa samalla viivalla seisova Tero-Petri kuulostaa kirkkaalta ja laulaa herkästi raskaistakin asioista. Vaivatonta, lopulta kovin vaivatonta." discogs info
€12.00
Eurooppa 3 -yhtyeen viimeiseksi jäänyt pitkäsoitto ilmestyy 18.12.2024. CD tilattavissa ennakkoon alehintaan. Yli kaksi miljoonaa kertaa striimatusta Älä unohda minua -hitistään parhaiten tunnettu Eurooppa 3 nauhoitti vuosina 2017 - 2019 kuudetta albumiaan, mutta työ jäi kesken ja muutamia viimeistelyjä ja miksausta vaille valmiiksi, kun laulaja/kitaristi/biisintekijä V. V. Riihiluoma menehtyi sairauskohtaukseen kesäkuussa 2020. Nyt levy on valmis ja se julkaistaan joulukuussa CD-formaatissa. Enkelin siivet (intro) Suudella sua En luovuta koskaan Kesä alkaa olla ohi Jumala on armoton Rakkaus Enkelin siivet Tuuli kuljettaa Nouset lentoon Ihan pikku pala Tule niin kuin vieras Sen kaiken jälkeen Sävellykset ja sanoitukset sekä tuotanto: V.V. Riihiluoma Äänitys (2017–2019) ja miksaus (2024) Jorma ”Hämis” Hämäläinen
€18.00
Nyrjähtänyttä perinnebluesia. Vinyylijulkaisu vuodelta 2022. Elli Maple & Ismo Laakso Voodoo Explosion on nimensä mukaisesti Elli Maplen ja Ismo Laakson yhteistyöprojekti, jossa tuodaan molempien jäsenten erikoisalueet esille. Kokeellisuudestaan ja monipuolisuudestaan tunnettu turkulaismuusikko Ismo Laakso tunnetaan mm. teatteriproduktioistaan sekä jo 80-luvulla perustetusta AD-yhtyeestä. Elli Maplen muistetaan parhaiten rockabilly-yhtye Shoebox Revuen vahvaäänisenä laulajana. Lähes viisi vuotta sitten eli lokakuussa 2017 Ismo Laakso ja Elli Maple esiintyivät elävän yleisön edessä Turussa Alvar Barissa teemalla Voodoo Explosion. Molemmat intiimit konsertit nauhoitettiin ja nyt julkaistavalla albumilla kuullaan kuinka kaksikko kulkee omintakeisesti nyrjähtäen perinnebluesin maailmassa. Elli Maple & Ismo Laakso Voodoo Explosion -albumin materiaali on pääasiassa uusiokäsiteltyä 50-luvun bluesia, mutta mielenkiintoisena "uutena biisinä" ja "cover-valintana" kuullaan Ismo Laakson vuonna 1987 Tuula Amberlalle säveltämä Viivi, joka kuullaan tällä kertaa englanninkielisenä. Toinen erikoisuus pianistin kannalta on Billy Boy Arnoldin I Wish You Would, joka kuultiin jo AD:n ElecTrouBlues-levylläkin vuonna 2020, tosin hyvinkin erilaisena versiona. Kaksikon tukena keikalla oli livenä blues-harpisti Heikki Hämäläinen sekä speaker Sampo Marjomaa, jonka omintakeiset välispiikit tulivat keikalla Ismo Laakson mystisestä taikalaatikosta. Elli Maple & Ismo Laakso Voodoo Explosion -albumi julkaistiin digitaalisesti jo vuonna 2020, mutta kahden vuoden piinallisen odottelun jälkeen on myös vinyyliversion aika. Juureva musiikki ei vanhene siinä ajassa, mutta vinyyli nostaa kuuntelukokemuksen uudelle tasolle. a1 Viivi (Ismo Laakso/Elli Maple) FI7PP-20-00047 a2 I Wish You Would (Billy Boy Arnold) FI7PP-20-00048 a3 I Changed My Mind / Player (J. Arthurs, W. Farrell) FI7PP-20-00049 a4 Easy Baby (Willie Dixon) FI7PP-20-00050 a5 Walking by Myself (Jimmy Rogers) FI7PP-20-00051 b1 Down to the River (Trad.) FI7PP-20-00052 b2 No Headstone on My Grave (Charlie Rich) FI7PP-20-00053 b3 I'm a Woman (Leiber/Stoller) FI7PP-20-00054 b4 Evil (Is Going on) (Willie Dixon) FI7PP-20-00055 b5 (Mama) He Treats Your Daughter Mean (John Wallace Jr., Herb Lance, Charles Singleton) FI7PP-20-00056 b6 Old Fashioned Morphine (Trad.) FI7PP-20-00057 Elli Maple - vocals Ismo Laakso - piano Featuring also Heikki Hämäläinen - harmonica (tracks 5, 8, 9)
€2.00
Turkulaisen 80-luvun uuden aallon yhtyeen kolmas albumi vuodelta 2014. Takapihojen rocktähdet ovat täällä taas Takapihojen rocktähdet oli pienoinen radiohitti ja myyntilistoilla Top 20 -kamaa vuonna 1980. Ja edelleenkin biisi jatkaa elämäänsä uudenaallon klassikkona. Tekijä hitin takana oli turkulainen Wrum-yhtye, joka eli lyhyen elämän 80-luvun alussa jättäen jälkeensä yhden albumin sekä kolme sinkkua. Kesällä 2009 Wrum teki alkuperäisessä ja ainoassa kokoonpanossaan onnistuneen comeback-keikan DBTL-festivaalilla ja siitä alkoi Wrumin toinen elämä. Kakkoskierroksen ensimmäinen albumi 8010 ilmestyi keväällä 2010 ja nyt kesäkuussa on aika kolmannen albumin. Tivoli-albumilla Wrum kuulostaa edelleenkin itseltään ja tarjoaa keitoksen, jossa yhdistyy pateettinen uuden aallon suomirock ja pohjoinen reggae-komppi. Ja jos mukana ei olisi riittävän suurta annosta häröilyä, niin Wrum ei olisi Wrum. Levyn fyysinen formaatti on vinyl replica CD, jolla kuullaan täysi annos eli 10 biisiä. Digitaalisesta julkaisusta on jätetty hieno versio Neil Youngin Like a Hurricanesta, sillä biisintekijä/laulaja Jabi Hirven TVO-käännökselle ei valitettavasti saatu julkaisulupaa.
€12.00
Varastolöytö. Viimeiset kappaleet ensimmäistä kertaa myynnissä erikseen. Salaliiton kakkoslevy Melankolia ilmestyi helmikuussa 2017. Levy-yhtiö ja bändi yhdessä pohtivat sopivaa bonusta, jolla Melankoliaa voitaisiin ennakkomarkkinoida. Arkistojen kätköstä löytyi ykköslevyn nauhoituksissa viimeistelemättä jäänyt biisi Puhelu. Keksimme, että biisin voi antaa bonuksena Melankolian ennakkotilaajille. Ensin mielessä kävi digilinkki ja pian idea alkoi muuttua bonus-CD:ksi ja yht'äkkiä bonuslevyn materiaali paisuikin kokonaiseksi pitkäsoitoksi, jolla kuullaan Puhelu sekä kaikki debyytin biisit vaihtoehtoversioina eli livenä tai demona. Helpointa olisi ollut sujauttaa bonus-CD paperitaskussa vinyylin mukaan, mutta Plastic Passionin visuaaleista vastaava Kekke pääsi vauhtiin, niin bonus-CD:n bonusmateriaali kasvoi. Vinyylireplica-CD pakattiin komeaan pahvikoteloon ja kanteen leimattiin tekstit sekä numerointi, mukaan laitettiin kymmenen erilaista korttia, joista saattoi taitavampi kuulija järjestää itselleen Salaliitto-kuvan. Bonuksen bonuksena pakettiin laitettiin vielä Tomi Palsan ottama erilliskuva. Discogs info
€2.00
Turkulaisen 80-luvun uuden aallon yhtyeen kakkosalbumi vuodelta 2010. Takapihojen rocktähdet ovat täällä taas Takapihojen rocktähdet oli pienoinen radiohitti ja myyntilistoilla Top 20 -kamaa vuonna 1980. Ja edelleenkin biisi jatkaa elämäänsä uuden aallon klassikkona. Tekijä hitin takana oli turkulainen Wrum-yhtye, joka eli lyhyen elämän80-luvun alussa jättäen jälkeensä yhden albumin sekä kolme sinkkua. Kesällä 2009 Wrum teki alkuperäisessä ja ainoassa kokoonpanossaan onnistuneen comeback-keikan DBTL-festivaalilla ja nyt melko tasan 30 vuotta debyyttialbumin jälkeen ilmestyy yhtyeen kakkosalbumi 8010. Aikaa on albumien välillä on kulunut ja musiikkimaailma melko paljon muuttunut, mutta uudelleenkasattu Wrum liikkuu vanhoilla tutuilla alueilla edelleenkin. Toki soundissa kuuluu studiotekniikan kehitys ja soittajien otteessa välivuosien bändit (mm. Huhu, 500 kg lihaa, Jabi & Taivaanrannan taiteilijat ja Koirasoturit), mutta hyväksi havaituilla ohjeilla Wrum jatkaa matkaansa edelleen. 8010-albumilla kuullaan paljon uuden aallon pateettista suomirockia, mutta myös Takapihojen rocktähtien alkuperäisversiosta tuttua pohjoista reggae-tahtia sekä häröilyä, joka menee paikoin jopa aika kummalliseksi. Levyllä mukana myös Wrumin tulkinta Black Sabbathin Paranoidista, joka ei ole tekijänoikeudellisista syistä kuultavissa streaming-palveluissa.
€9.00
KAMPANJATUOTE! - postikuluineen 14,90 eur - samoilla postikuluilla vaikka koko katalogi Avasimme viimeisen laatikon ja jokaisen levyn vasen alakulma oli hieman rutussa (kts. kuva). Levy on priimakunnossa samoin valokuva ja tarra. Jos haluat, niin saat tarran irrallisena ja voit halutessasi vaihtaa tilalle taittumattoman valkoisen discobagin. Numeroitu painos, taittuneet ovat numerot 176 - 200. Turkulaisen dark wave / shoegaze -bändin mini-LP:n (2000) uusintajulkaisu (2020) vinyylinä. Numeroitu painos. 200 kpl. Plastic Passionin CD-R -alamerkin Muovi 111 ensimmäinen julkaisu oli vuonna 2000 ilmestynyt Useless And Empty Songs, joka piti sisällään viisi This Empty Flow -biisiä vuosilta 1995 ja 1996. Pituutta levyllä oli 34 min ja painos (111 kpl) myytiin loppuun nopeasti. Kahden vuosikymmenen jälkeen levy on jälleen saatavilla ja tällä kertaa vinyylinä. This Empty Flow muistetaan aina mainita, kun käydään läpi Emma-palkitun tuottaja Jori Sjöroosin musiikillista menneisyyttä. This Empty Flow oli hyvin The Cure -vaikutteinen yhtye ja bändin ainoa studioalbumi Magenta Skycode julkaistiin alunperin Italiassa vuonna 1996. Albumi on julkaistu uusiksi kahteen kertaan (CD 2006. 2LP 2011) ja eri versioiden painosmäärät ovat myyneet yhteensä yli 15 000 kpl. Useless And Empty Songs pitää sisällään trip hop -tyylisen remixin biisistä Useless, kolme studio rehearsals -nauhoitusta (One Song About Solitude, Everything/Nothing ja Dubby) sekä biisin Of Blossom And Decay, joka nauhoitettiin Plastic Sampler vol. 1 -kokoelmalle.
€5.00
Laulaja-lauluntekijä Iida Umpikujan toinen albumi vuodelta 2014. Iida Umpikujan musiikki on folk-vaikutteista, mutta tapa jolla Iida paikoitellen käsittelee akustista kitaraansa tekee naisesta melkein punkkarin. Tuottaja Risto Ylihärsilän lisäksi levyllä vierailee myös Räjäyttäjä Jukka Nousiainen. Lievästi kansiviallinen versio, ylalaidassa n. 3 cm repeämä/kuluma. Saatavilla myös CD:nä. Discogs info
€5.00
Laulaja-lauluntekijä Iida Umpikujan toinen albumi vuodelta 2014. Iida Umpikujan musiikki on folk-vaikutteista, mutta tapa jolla Iida paikoitellen käsittelee akustista kitaraansa tekee naisesta melkein punkkarin. Tuottaja Risto Ylihärsilän lisäksi levyllä vierailee myös Räjäyttäjä Jukka Nousiainen. Saatavilla myös vinyylinä (5 eur) sekä lievästi kansivaurioituneen vinyylinä (2 eur) Discogs info
€5.00
Laulaja-lauluntekijä Iida Umpikujan debyyttialbumi vuodelta 2011. Iida Umpikuja on nuori turkulainen laulaja-lauluntekijä, joka tekee naivistisia popkappaleitaelämän pienistä yksityiskohdista. Kaikki varmasti tietävät, miten riskialtis tämä lähestymistapa on ja kuinka paljon se vaatii kappaleilta. Osuessaan Iida on riemastuttavaa kuunneltavaa. Kun tulee huti, se on todella ärsyttävää. Levyn ehdoton huippuhetki on Bussikuskille, jossa opastetaan kuskia pitämään katseensa tiessä. Säestystä hoitavat piano ja saksofoni. Tämä vähäeleisyys toimii läpi levyn, aina kun biisi sen kantaa. Mikko Mies hoitaa tonttinsa, johon kuuluvat musisoinnin lisäksi äänitys, miksaus ja masterointi. Nokkoset on toinen huippuhetki. Pateettinen teksti yhdistettynä omalaatuiseen svengiin toimii. Rokkaaminen ei sen sijaan oikein luonnistu. Luke on aika tuskallista kuunneltavaa. Siinä ei ole tekstinäkään samanlaista resonanssia kuin levyn enemmän päiväkirjamaisissa lauluissa. Toisaalta on yhdentekevää, kertovatko tekstit ihan oikeasti kirjoittajansa elämästä. Teeskentely riittää ja on usein hauskempaa. Iida Umpikuja on omalla tavallaan riisuttu versio maailmasta, jossa TV-Resistori asuu. Discogs info
€3.00
Jori Sjöroosin Fu-Tourist -projektin debyyttisingle vuodelta 1999. Vihdoin ja viimein streaming-palveluihin lisätty Fu-Touristin debyyttisingle. Pieni nippu levyjä löytyi ja lisättiin Plastic Passionin verkkokauppaan. Alun perin single oli pakattuna foliokansiin, mutta viimeiset kappaleet myydään tylysti ilman foliota, mutta alkuperäisen "tarran" kera. Taittele itse foliosi ja liimaa infolappu kanteen. "Kuin Air tekemässä soundtrackia Tarantinon elokuvaan. Kuin Les Rhythmes Digitales lemmenlaivalla" 9/10 pistettä. - Samuli Knuuti, Rumba 16/1999.
€9.00
Turkulaisen voimatrion kolmas albumi (2022). Kolmimiehinen turkulaistrio Sivulliset teki 90-luvun mini-LP:n ja katosi. Vuonna 2017 Sivulliset palasivat. Vuonna 2020 Sivulliset palasivat. Ja nyt taas Sivulliset ovat palanneet. Kolmas pitkäsoitto Suosta suuhun - tarinoita happikadosta ilmestyy elokuussa 2022. Paketissa on 15 biisiä ja 14 sanallistettua tarinaa siitä kuinka kaikki ei ole kohdillaan, mutta kuitenkin ehkä korjattavissa. Ihminen on viisas eläin, mutta ei välttämättä riittävän viisas. Syntyessään kauan sitten Sivulliset eivät tienneet genreään, joten he olivat punk/metalli/rockabilly/hc/pop-yhtye. Tyylilajit laukkaavat edelleen, mutta aikuiset miehet sanovat olevansa psykopop-bändi. Se määrittää riittävästi ja erittäin tarkastikin. Kevyempiä poppailujaan varten Sivulliset-soittajilla on tänä päivänä yhtyeet Kehä 4 ja Bitterhearts ja joskus kauan aikaa sitten olivat Metropojat ja yo-yo. Kaikista neljästä on kuultu tai tullaan kuulemaan Plastic Passionin välityksellä. Mutta nyt on Sivullisten aika. Suosta suuhun - tarinoita happikadosta. Tehkää hyvin! Hemmo: kitara & laulu / Esa: basso & taustalaulu / Matti: rummut + Daniel Venho: koskettimet Kaikki sävellykset ja sanoitukset: Hemmo Lukander, sovitukset: Sivulliset SATELLIITTI // En pidä siitä, että saatavilla/käytettävissä/kytättävänä pitää olla 24/7. On muutakin tekemistä, vaikka kalastaa. PALJON ONNEA // Kertoo kaiken olennaisen esittävästä orkesterista. HAPPIKATO // Onhan se laiskaa, että asiat vaan tapahtuu vaikkei pitäisi. Välitetään niukalti ja rallatellaan vaan. HYVÄ HALTIJA // Haltijoita ja maahisia on olemassa. Parempi antaa kuin ottaa, ainakin joskus ja jotain. IHAN SAMA // Aina ei jaksa eikä tarvitsekaan. KOVAA TIETÄ // Jostain se mieli löytyy eikä sitä tarvitse muiden käyttöön antaa. Hoidetaan ensin omat hommat valmiiksi PAINOVOIMA // Kun aika kuluu, niin vauhti tuppaa hidastumaan. Kun hidastuu, jää aikaa miettiä mistähän ylipäätään mahtaa olla kysymys. ORTODOKSISTA ENERGIAA // Wikipedian mukaan ortodoksinen tarkoittaa ”oikein ylistävää”. Oma valittaminen kaikenlaisesta turhasta on tullut valmiiksi. Valittaminen tulee olla korkean kynnyksen asia ERÄMAA // Ei yksin olemista tulisi pelätä. Yksinäisyys on eri asia. Sekin voi olla oma valinta ARKISTA ANARKIAA // Pimeä metsä on hieno paikka eikä se ole koskaan hiljaa. Pimeällä mereen uimaan. Voit tutustua siellä itseesi. KURITUSLAULU // Valehteleminen on rumaa ja suo jää ainoaksi vaihtoehdoksi. Se opettaa. LAISKAA JA RASKASTA // Suosta nouseminen vaatii voimaa ja ketteryyttä. Sinne voi joutua ilman omaa syytä, joka tekee nousemisesta hitaampaa ja raskaampaa, mutta sitäkin palkitsevampaa. DISINFORMAATIOLAULU // Tuntuu ja varmaan on tottakin, että vähintään puolet syötettävästä tiedosta on epätodellista ja ainakin vanhenee muutamassa tunnissa. Kun riittävän monta kertaa jotain kummallisuutta hoetaan, koetaan se lopulta todeksi. TUNNELMA // Hyvästä on pidettävä ahkerasti ja ankarasti kiinni, muuten se karkaa. POSITIIVINEN YLLÄTYS // Tässä ei huudeta yhtään.
€18.00
Turkulainen laulaja-lauluntekijä Tero-Petri Suovanen tunnetaan suomenkielisen vaihtoehtorockin uranuurtajana. Ensimmäiset laulut ovat syntyneet jo 40 vuotta sitten. Tero-Petri on vaikuttanut vahvasti myös muun muassa Tuula Amberlan biisintekijänä ja säestäjänä. 22.10.2021 ilmestyvä uusi albumi Olet aina mukana on Tero-Petrin uran kymmenes pitkäsoitto, kun mukaan lasketaan Limonadi Elohopea -bändin levyt vuosina 1994–2004. Korvaamattomat-yhtyeen kanssa Suovanen on tehnyt musiikkia viiden albumin verran. Tero-Petri & Korvaamattomien musiikkityyli on omaleimaista ilotulitusta iskelmän ja indierockin välimaastossa. Genretietoinen kuuntelija voi kuulla levyllä monenlaisia vaikutteita Frank Zappasta Arctic Monkeysiin ja Vampire Weekendiin. ”Olet aina mukana on linjakkain levyni. Se nostattaa sykettä keikoille sekä sisältää lauluja sinusta ja minusta, kaikista meistä”, Tero-Petri kertoo. Inspiraatiota levylle Suovanen on ammentanut myös siviiliammatistaan. Hänellä on takana 25-vuoden ura päihde- ja peliriippuvaisten ihmisten parissa, ja parhaillaan Tero-Petri opiskelee ratkaisukeskeiseksi psykoterapeutiksi. Hetkissä tapahtuvat kohtaamiset ja tarkkanäköinen ihmiselämän havainnointi kulkevat läpi uuden levyn sanoitusten. ”Halusin luoda lauluihini lämpimän ja myötäelävän otteen. Uskon kappaleiden tunnelmien peilautuvan myös yleisölle”, Tero-Petri kertoo. Levyllä on myös vapauttavaa huumoria ja hyväntuulista kepeyttä. ”Kiitos tästä kuuluu yhteistyökumppaneilleni, joiden kanssa löytyi vilpitön tekemisen ilo. Levyn tuottajan Oskari Ruohosen kanssa tehdyt koskettimien ja laulujen äänityssessiot olivat hyväntuulisia seikkailuja äänten karkkimaailmassa. Oman mainintansa ansaitsevat myös levyni kappaleisiin huolella rakennetut musiikkivideot. Oman maailmansa kansalainen -singlen videota varten rakensimme omatekoisen mökin sekä ihmetystä herättäviä soittimia kuten hullunkurisen saapasbasson”, Tero-Petri kertoo. Tero-Petri täyttää ensi vuonna 50 vuotta. ”Sosiaalialan ammatti on tasapainottanut elämääni ja estänyt uppoamasta rock’n’rollin seisovan pöydän antimien ahmimiseen, mikä tekee vanhenemisen kenties hieman kevyemmäksi. Uudella levylläni kuuluvat kitarat ovat eräänlaista viidenkympin villitystä. Musiikki on minulle se moottoripyörä”, Tero-Petri kertoo. Kappaleet: • Raikas nauru • Läpikuultava • Oman maailmansa kansalainen • Jäniksenkäpälä • Yhteenkasvaneet • Kuiskaa mua nimellä pehmeästi • Juna joka meitä kuljettaa • En mä muihin vertaile • Toinen planeetta • Tässä porukassa et voi mokailla Yhtye: Jakke Aho – basso ja taustalaulu Mikke Helenius – kosketinsoittimet Mitja Kiviluoma – kitara Mika ”Moilu” Moilanen – rummut Säv. ja san.: Tero-Petri Suovanen Tuotanto ja miksaus: Oskari Ruohonen Äänitys: Timo Haanpää, Valtone Oy Masterointi: Jaakko Viitalähde, Virtalähde Mastering Levy-yhtiö: Plastic Passion Jakelu: Playground Keikkamyynti: Janne Hietanen/Dex Viihde Kuvat: Suvi-Tuuli Kankaanpää
€10.00
Turkulainen laulaja-lauluntekijä Tero-Petri Suovanen tunnetaan suomenkielisen vaihtoehtorockin uranuurtajana. Ensimmäiset laulut ovat syntyneet jo 40 vuotta sitten. Tero-Petri on vaikuttanut vahvasti myös muun muassa Tuula Amberlan biisintekijänä ja säestäjänä. 22.10.2021 ilmestyvä uusi albumi Olet aina mukana on Tero-Petrin uran kymmenes pitkäsoitto, kun mukaan lasketaan Limonadi Elohopea -bändin levyt vuosina 1994–2004. Korvaamattomat-yhtyeen kanssa Suovanen on tehnyt musiikkia viiden albumin verran. Tero-Petri & Korvaamattomien musiikkityyli on omaleimaista ilotulitusta iskelmän ja indierockin välimaastossa. Genretietoinen kuuntelija voi kuulla levyllä monenlaisia vaikutteita Frank Zappasta Arctic Monkeysiin ja Vampire Weekendiin. ”Olet aina mukana on linjakkain levyni. Se nostattaa sykettä keikoille sekä sisältää lauluja sinusta ja minusta, kaikista meistä”, Tero-Petri kertoo. Inspiraatiota levylle Suovanen on ammentanut myös siviiliammatistaan. Hänellä on takana 25-vuoden ura päihde- ja peliriippuvaisten ihmisten parissa, ja parhaillaan Tero-Petri opiskelee ratkaisukeskeiseksi psykoterapeutiksi. Hetkissä tapahtuvat kohtaamiset ja tarkkanäköinen ihmiselämän havainnointi kulkevat läpi uuden levyn sanoitusten. ”Halusin luoda lauluihini lämpimän ja myötäelävän otteen. Uskon kappaleiden tunnelmien peilautuvan myös yleisölle”, Tero-Petri kertoo. Levyllä on myös vapauttavaa huumoria ja hyväntuulista kepeyttä. ”Kiitos tästä kuuluu yhteistyökumppaneilleni, joiden kanssa löytyi vilpitön tekemisen ilo. Levyn tuottajan Oskari Ruohosen kanssa tehdyt koskettimien ja laulujen äänityssessiot olivat hyväntuulisia seikkailuja äänten karkkimaailmassa. Oman mainintansa ansaitsevat myös levyni kappaleisiin huolella rakennetut musiikkivideot. Oman maailmansa kansalainen -singlen videota varten rakensimme omatekoisen mökin sekä ihmetystä herättäviä soittimia kuten hullunkurisen saapasbasson”, Tero-Petri kertoo. Tero-Petri täyttää ensi vuonna 50 vuotta. ”Sosiaalialan ammatti on tasapainottanut elämääni ja estänyt uppoamasta rock’n’rollin seisovan pöydän antimien ahmimiseen, mikä tekee vanhenemisen kenties hieman kevyemmäksi. Uudella levylläni kuuluvat kitarat ovat eräänlaista viidenkympin villitystä. Musiikki on minulle se moottoripyörä”, Tero-Petri kertoo. Kappaleet: • Raikas nauru • Läpikuultava • Oman maailmansa kansalainen • Jäniksenkäpälä • Yhteenkasvaneet • Kuiskaa mua nimellä pehmeästi • Juna joka meitä kuljettaa • En mä muihin vertaile • Toinen planeetta • Tässä porukassa et voi mokailla Yhtye: Jakke Aho – basso ja taustalaulu Mikke Helenius – kosketinsoittimet Mitja Kiviluoma – kitara Mika ”Moilu” Moilanen – rummut Säv. ja san.: Tero-Petri Suovanen Tuotanto ja miksaus: Oskari Ruohonen Äänitys: Timo Haanpää, Valtone Oy Masterointi: Jaakko Viitalähde, Virtalähde Mastering Levy-yhtiö: Plastic Passion Jakelu: Playground Keikkamyynti: Janne Hietanen/Dex Viihde Kuvat: Suvi-Tuuli Kankaanpää
€9.00
Turkulaisen laulaja-lauluntekijän ensimmäinen sooloalbumi vuodelta 2008. Limonadi Elohopean moottorina tutuksi tulleen Tero-Petri Suovasen kotistudiossaan pitkään kypsyttelemä soolodebyytti on kuin paraskin kotiviini. Levystä kuulee, että se on valmistettu pitkään hiotulla reseptillä, vankalla taidolla ja rakkaudella, ja se on korkattu juuri oikealla hetkellä. Tuottaja Rami Helinin kanssa loppuun asti saatettu työ yhdistelee tyylikkäästi paikoin tanakastikin orkestroitua yhtyesoitantaa ja moderneja, esimerkiksi Airin ja Beckin mieleen tuovia konemusiikkielementtejä. Hyvä esimerkki tästä on Päivän toisella puolella -kappale, jota voisi kuvailla Tv-Resistorin ja Kasevan ristisiitokseksi – yhdistelmäksi aseistariisuvaa, arjen pienet ilmiöt suuriksi tekevää naivismia ja vilpittömyydessään koskettavaa melankoliaa. Levyn tekstit synnyttävät vaikutelman, että artisti on onnistunut kiteyttämään asiat vaivattomasti silmänräpäyksessä, mutta tästä huolimatta kappaleiden tunnelma on monitasoinen ja haastava. Tähän vaikuttaa suuresti Suovasen pinnassa soiva baritoni, jonka vibrato tuo tulkintaan oivaa lisätenhoa. Kun Metsämansikat-kappaleen huilismi ja Haluanko siivota kaapin-kappaleen kertosäkeen alkuun ajoittuva modulaatio saavat kerta toisensa jälkeen aikaan kananlihaefektin, voi vain toivoa, että tätä herkkua saadaan jatkossa lisää. Discogs info
€9.00
Turkulaisen laulaja-lauluntekijän toinen sooloalbumi vuodelta 2010. Tero-Petri Suovasen yhteydessä täytyy aina muistaa mainita hänen vanha yhtyeensä Limonadi Elohopea, sillä niin harvojen herkuksi tuo erinomainen bändi jäi. Tero-Petri pärjää silti mainiosti omillaankin, sen todisti jo miehen ensimmäinen sooloalbumi Tuolilta herännyt (2008). Uudessa perheessä on edeltäjäänsä vähemmän hullutteleva, huolitellumpi ja alakuloisempi kokonaisuus. Levyn totiseen yleisilmeeseen vaikuttaa eittämättä sille muodostunut teema särkyneistä parisuhteista ja vähemmän auvoisista ajoista seuraaviin siirryttäessä. Huutomerkitty hiljaisuus -biisi tosin kuulostaa tässä kontekstissa irralliselta. Tekstit ovat aihepiiriltään kovin leavingsmaisia ja samaa voi sanoa parista sävellyksestäkin. Niiden lisäksi Uudessa perheessä sisältää muun muassa glamrockia, syntsapoppia, iskelmää ja Tuula Amberlan kanssa duetoitun kappaleen Vastarannan valoa, joka on tarina opettajan ja oppilaan välisestä salaisesta suhteesta. Se sykähdyttää sanan kaikissa merkityksissä. Jos Tero-Petrin levy on pääasiassa sydämellä tehtyä musiikkia, tässä biisissä vietit ovat saaneet vallan. Ei toki härskillä, vaan eroottisella tatsilla. Discogs info
€9.00
Turkulaisen laulaja-lauluntekijän kolmas sooloalbumi vuodelta 2013. Limonadi Elohopea -yhtyeessä tunnetuksi noussut laulaja/lauluntekijä Tero-Petri Suovanen julkaisee pitkästä aikaa uutta musiikkia. Korvaamattomat-albumi ilmestyy 8. maaliskuuta ja Joku vielä rakastaa häntä huolella -kappaleen voi kuunnella Soundcloudissa. – Halusin tehdä lauluja ympärilläni olevasta elämästä. Levyn yhtenä teemana on työelämän murros. Ihmiset joutuvat joustamaan muutospaineissa. Toisinaan on toki hyväkin päätyä ottamaan kokonaan uusi suunta. Oman osansa teksteissä saavat myös ne, jotka ovat kahlinneet itsensä kiinni saavutettuihin etuihin. Nykyajan työelämä on kuin Speden elokuva – lahjakkaat ihmiset näyttelevät hätäisesti kyhätyissä kulisseissa, Suovanen kuvailee. Discogs info
€8.00
Turkulaisen tummasävy-yhtyeen debyyttialbumi vuodelta 2019 Interpolin ja kumppaneiden 2000-luvun alun post-punk revivalismi sytytti mustiin pukeutuneiden satakuntalaismuusikoiden sydämissä kipinän, jonka viileässä loisteessa on hytisty tähän mennessä Herra Ylppö ja Ihmiset- sekä Musta Valo -bändien säestäminä. Ei ole sattumaa, että raumalaislähtöisiä Ohikulkijoita verrataan edellä mainittuihin bändeihin. Isa Lehtisen davidlynchmainen kansikuva herättää uteliaisuuden, mutta vokalisti Petri Vienon sanoittama ja säveltämä albumi ei avaudu helposti. Biisit ovat ensikuulemalla samasta harmaasta laudasta veistettyjä, eivätkä kaihda genren kliseisimpiä sovitusratkaisuja. Kuuntelukertojen myötä nyanssit ja suosikkikappaleet alkavat erottua. Vienon sointuva ja hallittu lauluääni miellyttää. Hän ei sorru ylitulkintaan tai Jore Vastelinin aksentin imitointiin. Bändin fyysinen debyyttijulkaisu on kolme kappaletta aiemmin ilmestynyttä digilevyähikulkijat (2017) pitempi. Uudet biisit Aallot ja Ihme odottaa sekä viime vuonna ilmestynyt digisingle Pimeys nousevat albumin parhaimmistoon. Itse musta muoviläpyskä on teknisesti huipputasoa: laadukas prässi ja avara, pehmeä sointi päihittävät isojen levy-yhtöiden vinyylipainosten suhisevat räpellykset.
€36.50
Re-release (2020) of the Finnish dark wave / shoegaze band mini-LP (2000) on vinyl. Numbered edition of 200 copies. Sales price includes p&p to countries in outside of Europe. 2 copies = 65,50 eur / 3 copies 78,50 eur. Please contact plastiikki (at) gmail.com The first release of Plastic Passion's CD-R sub-brand Plastic 111 was Useless And Empty Songs, released in 2000, which included five This Empty Flow songs from 1995 and 1996. The length of the album was 34 minutes and the limited edition of 111 copies was sold out quickly. After two decades, the record is available again and this time on vinyl. This Empty Flow is always mentioned when going through the musical past of musician/producer Jori Sjöroos (Thergothon, Magenta Skycode, Rooox). This Empty Flow's only studio album Magenta Skycode was originally released in Italy in 1996. The album has been reissued twice (CD 2006. 2LP 2011) and the different versions have sold a total of over 15,000 copies. Useless And Empty Songs mini-album includes a trip hop-style remix of the song 'Useless', three studio rehearsals recordings ('One Song About Solitude', 'Everything / Nothing' and 'Dubby') and the song 'Of Blossom And Decay', which was recorded for the Plastic Sampler vol. 1.
€27.50
Re-release (2020) of the Finnish dark wave / shoegaze band mini-LP (2000) on vinyl. Numbered edition of 200 copies. Sales price includes p&p to countries in Europe. 2 copies = 47,50 eur / 3 copies 61,50 eur. Please contact plastiikki (at) gmail.com The first release of Plastic Passion's CD-R sub-brand Plastic 111 was Useless And Empty Songs, released in 2000, which included five This Empty Flow songs from 1995 and 1996. The length of the album was 34 minutes and the limited edition of 111 copies was sold out quickly. After two decades, the record is available again and this time on vinyl. This Empty Flow is always mentioned when going through the musical past of musician/producer Jori Sjöroos (Thergothon, Magenta Skycode, Rooox). This Empty Flow's only studio album Magenta Skycode was originally released in Italy in 1996. The album has been reissued twice (CD 2006. 2LP 2011) and the different versions have sold a total of over 15,000 copies. Useless And Empty Songs mini-album includes a trip hop-style remix of the song 'Useless', three studio rehearsals recordings ('One Song About Solitude', 'Everything / Nothing' and 'Dubby') and the song 'Of Blossom And Decay', which was recorded for the Plastic Sampler vol. 1.
€15.00
Turkulaisen power pop / punk pop -bändin debyyttilevy vuodelta 2020. Bitterhearts on turkulaisen Bitterhearts-yhtyeen debyyttilevy. Bändinä Bitterhearts on vasta nuorehko, mutta kokoonpanossa on herrasmiesikäisiä soittajia, jotka aloittivat levyttämisen jo 80-luvulla ja ovat jatkaneet indie-henkisiä hommiaan sujuvasti tähän päivään asti useammissakin kokoonpanoissa. Kitaristi/laulaja Kimmo Ahokas kuvailee Bitterheartsin historiaa: "Bändi syntyi puolivahingossa. Kokoonpano kasattiin ensiksi soittamaan yksi keikka ja huomasimme synnyttäneemme omanlaisen meiningin. Tuli omia biisejä ja identiteetti. Luotto omaan soundiin antoi vapaudet poimia mausteita vaikka mistä, mutta pohja on pitkälti 70-luvun lopun brittien pubrockissa. Toisaalta yhtä hyvin kuulijalle välittyy myös 80-luvun power pop, garage rock sekä punk pop". Debyytti-LP on hienojen sävellysten kuljettama matka, joka vie kuulijan aikaan jolloin levyt olivat pääasiassa vinyyliä. Jos levy on aikamatka, niin se on myös maantieteellinen reissu brittiläisestä pubrockista amerikkalaiseen college radioiden pop/rock-pyöritykseen sekä australialaiseen voimapoppiin. Ensikuulemalla jäävät mieleen helposti pyörimään avausbiisi The Girl I Used to Know sekä B2 eli Too Close to See. Tosin ne eivät ole Bitterheartsin ainoat pop-helmet.
€15.00
Turkulaisen rokkibändin debyyttilevy vuodelta 2020. Universal Horror Show on periaatteessa turkulainen, mutta käytännössä suomalais-belgialainen punkahtava rokkibändi, jonka debyytti-LP ilmestyi kesäkuussa 2020. Universal Horror Show'n jäljet johtavat legendaariseen turkulaiseen Utsuri Horror Show'hun, joka eli vaiherikkaan elämänsä 80- ja 90-luvuilla sekä osittain vielä tälläkin vuosituhannella. Laulukieli on vaihtunut englanniksi ja nimessä Utsuri Universaliksi, mutta Horror Show ei mihinkään. Eli tuttu UHS-lyhenne on edelleen voimissaan, mutta kirjainten takaa paljastuu universaalimpi nimi eli Universal Horror Show. "You've Been Framed-LP rönsyilee punkin ja välillä raskaammankin tykityksen suuntaan. ”Motörhead, AC/DC, Led Zeppelin, The Sweet ja tietysti lukemattomia punk-viittauksia, kuten Sex Pistols, Ramones ja The Cure.”, sanoi kitaristi Jussi Virtanen, kun häneltä kysyttiin Universal Horror Show'n musiikkiin vaikutteita antaneita yhtyeitä. Tiukkaa menoa, taattua tavaraa, kymmenen biisiä ja tietysti vinyyliltä.
€6.00
Turkulaisen voimatrion debyyttialbumin (2017) toinen painos. Bonuksena mini-LP Puola vuodelta 1995. Sivulliset syntyi 80-luvun loppupuolella ja toimi kokoonpanolla Hemmo (kitara + laulu), Esa (basso + laulu) ja Harri (rummut). Syynä orkesterin kokoamiseen lienee ollut pieleen menneiden suunnitelmien yhteenlaskettu summa ja toisaalta musiikkimieltymysten samankaltaisuus – etenkin hieman omintakeiset rytmitykset. Esa oli soittanut aiemmin Yo-Yo:ssa sekä sen jälkeisissä orkestereissa ja Hemmolla oli taustana muun muassa Metropojat. Harrilla ei juuri kokemusta ollut. Sivulliset lähti matkaan punk/metalli/rockabilly/hc/pop -pohjalla, jossa mikään idea ei ole liian huono toteutettavaksi. Tämä ajatus ei vuosien saatossa ole muuttunut miksikään. Tukea tuolloin saatiin Pasi Kerkolalta ja edesmenneeltä Kim Törnrothilta, jotka äänittelivät nyrjähtäneitä teoksia pyyteettömästi. Ainoana julkisena lopputuloksena saatiin valmiiksi 1995 ilmestynyt mini-lp ”Puola”, minkä jälkeen Sivulliset jäi levolle Harrin muutettua ulkomaille. Keväällä 2015 Kehä 4:n ex-rumpali Matti äityi kehuskelemaan omaa Sivullis-tuntemustaan keikan jälkitunnelmissa. Esa ja Hemmo ottivat haasteen ilolla vastaan ja vuoden 2016 aikana Sivulliset aktivoitui esiintymisen ja äänitysten merkeissä. Oli tullut suuren comebackin aika. Lokakuussa 2016 Sivulliset viettivät Paraisilla puolitoista päivää Danil Venhon holhouksessa. Danil äänitti, tuotti ja masteroi 15 kappaleen session, joka edustaa aikaa, jolloin autotune oli vielä keksimättä.
€9.00
Turkulaisen voimatrion kakkosalbumi vuodelta 2020. Sivulliset lähti matkaan punk/metalli/rockabilly/hc/pop -pohjalla ja ajatuksella, että mikään idea ei ole liian huono toteutettavaksi. Samalla periaatteella Sivulliset toimii edelleenkin ja tuoreimman tuloksensa turkulaistrio esittelee kakkosalbumillaan 'Luonnollisesti'. 'Luonnollisesti'-albumin likinimibiisi 'Ihmeellinen luonto' esittelee Sivulliset psykoottisena billy-pumppuna ja tehokkaan startin jälkeen levy suuntautuu suuntaan jos toiseenkin. 'Lumisotamiehet' on klassista menneiden vuosien suomirockia, 'Musta aukko' muistuttaa progesta erityisesti väliosallaan, 'Vanheneminen' kuvastaa vanhenemista raskaan rauhallisesti, 'Yksitoikkoinen lopotus' punkkailee, 'Kiitos' akustisfiilistelee röyhkämäisesti ja 'Vaihdokas' on poppia, kuten perustuskirjassa luvattiin. Paperilla Sivulliset vaikuttaa sekavalta, mutta äänihavaintona yhtye kuulostaa yhtenäiseltä monipuolistajalta. Sivulliset sai alkunsa jo kauan sitten ja vuonna 1995 trio julkaisi debyyttinä minialbumin 'Puola', joka myytiin loppuun hetimiten. Paluunsa Sivulliset tekivät vuonna 2016 ja seuraavana vuonna oli ensimmäisen pitkäsoiton eli 'Bumbumbum'-CD:n julkaisun aika. Pitkäsoiton ensimmäinen painos myytiin loppuun, joten vuonna 2018 julkaistiin yhdistetty juhlajulkaisu 'Bumbumbum' + 'Puola'. Hemmo: kitara & laulu Esa: basso & taustalaulu Matti: rummut + Danil Venho: tuotanto, äänitys & koskettimet
€9.00
1 in stock
Legendaarisen uuden aallon kokoelman (1981) CD-uusintapainos vuodelta 2009. Mukana SIG, Vaarallinen Mutantti, Raision Vapautusarmeijan Kuoro Ja Orkesteri, Rattlers, Korroosio + 7 muuta (mm. TV:n Orjat, Wrum, Fabrics, The Streets, Lola Ego) Discogs info
€2.00
Kauko Röyhkän perustaman psykedelia rock -yhtyeen neljäs ja viimeinen albumi vuodelta 2007. Maritta Kuulan ja Kauko Röyhkän runo-bändi syntyi uudelleen osittain liveäänitetyn Sielu-albumin (2004) myötä. Nuori mies jatkaa ansiokasta runonlaulantaa ja palaa lähimmäksi Etkös ole ihmisparka -debyyttiä (1982). Aaro Hellaakoski ja jo vanhastaan 500 kg Lihaa -yhtyeen lempirunoilijaksi erottunut Uuno Kailas ovat uutuuden päätähdet. Bändin pelkistetty ja parhaimmillaan hypnoottisen tehokas soitto kunnioittaa suurten runoilijoiden tekstejä. Hellaakosken Hauen laulu saa Kimmo Laineen urkujen ja Röyhkän sävellyksen myötä osakseen levyn The Velvet Underground -henkisimmän tulkinnan. Kuulan ja Röyhkän yhdessä säveltämä Einari Vuorelan Kullanhuuhtoja sovittuu Ranskalaisten korkojen tapaan kevyen jatsiseksi Kuulan lauluosuuden yllättäessä epätyypillisyydellään. Kullervo Rainion kirjoittama nimiraita ja Kailaan Olin nuori antavat ymmärtää nuoruuden ja sen taakse jäämisen tuskaa koetun jo ennen aikamme yletöntä nuoruuden ihannointia. Maritta Kuulalla on albumin pääsäveltäjänä mukana myös kaksi omaa tekstiä. Baarinpitäjän laulu ja lähes pelkän pianosäestyksen saanut Musta ruusu istuvat kokonaisuuteen täydellisesti. Jälkimmäisen laulun haudattu päähenkilö purkaa katkeruuttaan arkkunsa äärelle kokoontuneita kohtaan ja tekee kappaleesta upean albumin kirkkaimman runollis-melodisen helmen. Discogs info
€2.00
1 in stock
Laulaja-lauluntekijä Olgan debyyttialbumi vuodelta 2005. Dekadenttia tunnelmaa ja varjoisten katujen hajuja huokuvaa Rakastajaa kuunnellessa voi leikkiä ajatuksella, miltä Olgan musiikki kuulostaisi Risto Asikaisen tuottamana. Tällainenkin mahdollisuus oli vielä muutama vuosi sitten auki, mutta kaikki osalliset voivat olla tyytyväisiä Kauko Röyhkän istahdettua tuottajan pallille. Olgan esikoislevyä kypsyteltiin pitkään ja hartaasti. Patti Smithin ja PJ Harveyn vaikutteikseen mainitsevan laulajan debyytti edustaakin Suomen lauluntekijäperinteessä vähemmän ruuhkaista laitaa. Levyn kannessa vaativasti tuijottavan Olgan biiseissä rakkaus on rumaa ja epätoivoista eikä pop-täkyjä tarjoilla verkkaisesti etenevissä biiseissäkään. Kesyttömän kuulaan syksyinen kertosäekin lymyää painostavan ilmapiirin ja riipivien kitaroiden keskellä. Parasta Rakastajassa on sen viekoittelevan paheellinen tunnelma. Tekstit ovat täynnä jopa Jouni Mömmön pahaenteisiin lyriikoihin verrattavia pohdintoja sielusta ja kohtalosta. Olga on kuitenkin kappaleittensa tulkitsijana yksiulotteinen. Näillä teemoilla laulajan itsensäkin pitäisi mouruta vereslihalla. Discogs info
€2.00
Laulaja-lauluntekijä Olgan toinen albumi vuodelta 2006. Olgan albumidebyytti Rakastaja (2005) herätti persoonallisuudellaan sievoisia odotuksia, jotka lunastuvat jo toisella yrittämällä. Edeltäjänsä lailla Kauko Röyhkän tuella syntynyt Tämä pimeä puoli on monipuolinen, omintakeinen ja hetkittäin hivenen mystinenkin luomus. Laulajana Olga on aistikas mutta tarpeen tullen määrätietoista lujuutta uhkuva. Tämä pimeä puoli -albumilla herkkyys ei merkitse voimattomuutta. Valtaosan levynsä biiseistä Olga on kirjoittanut joko yksin tai yhteistyössä salaperäisen ja sitkeästi Kauko Röyhkäksi väitetyn H. Pavosen kanssa. Epäilyä ei ainakaan hälvennä albumin upea, Velvet Undergroundin tasaisuudella rullaava avaus Seireenien saarella. Uhmakas Mua ei voi feidata edustaa Liikkuvissa Lapsissakin vaikuttaneen Olli Kauniskankaan tekemän nimibiisin ohella albumin tanssiosastoa. Suicidesta muistuttavalla konesvengillä mukaansa imaisema Hula hula on levyn rock’n’roll-hittinä kuin Tuomari Nurmion Huda hudan sisarlaulu. Painostavan laahaava Siihen taloon tihkuu lopuksi pikemminkin puhuttua kuin laulettua ahdistusta. Tämä pimeä puoli -albumin valossa Olga voi hyvinkin olla jännittävintä, mitä naispuolisessa rockissamme on tapahtunut sitten Maritta Kuulan esiintulon. Discogs info
€6.00
Turkulaisen 80-luvun hc-punk -yhtyeen postuumikokoelma vuodelta 2018 Levy sisältää molemmat legendaariset kasettijulkaisut vuodelta 1985. Discogs info
€16.00
2 in stock
Turkulaisen 80-luvun hc-punk -yhtyeen postuumikokoelma vuodelta 2018 rajoitettu 100 kpl painos sinisellä vinyylillä ja lisänä A3-juliste. Viimeiset kappaleet. Levy sisältää molemmat legendaariset kasettijulkaisut vuodelta 1985. Sisäpussissa kuvia + sekä pienlehtijuttuja yhtyeestä. Discogs info
€14.00
Turkulaisen 80-luvun hc-punk -yhtyeen postuumikokoelma vuodelta 2018 Levy sisältää molemmat legendaariset kasettijulkaisut vuodelta 1985. Sisäpussissa kuvia + sekä pienlehtijuttuja yhtyeestä. Discogs info
€2.00
Turkulaisen voimapop-yhtyeen kolmas levy vuodelta 2004. Kitaristina Hanoi/Monroe-kirjaiija Ari Väntänen. Hundred Million Martians ei ole enää nuori yhtye, mutta jollain konstilla se saa kolmannelle albumilleenkin säilöttyä amatöörimäisen raikkaan vaikutelman. Vaikka viiden vuoden takainen Mars Bars -albumi olikin ehkä vain sattumalta punkpopbändi The Undertonesin singlebiisin kaima, niin kokoonpanojen rempseydessä on jotain yhteistä. Hundred Million Martiansin peräti kolmen kitaran kera veivaamassa rock- ja välillä myös punkpitoisessa voimapopissa on sopiva ripaus tervettä karheutta. Solid Rock Planet hämmästyttää lauluosuuksiensa poikamaisuudella. Yhtyeen jäsenten teinivuosista täytyy olla jo jonkin verran aikaa, mutta pää- ja taustalaulunsa ovat lähempänä Lollipopsia kuin Tom Waitsiä. Vähän matkaa twistaavan avausraidan Atollin jälkeen tuleva It's All Yeah! kuvaa koko Solid Rock Planet -albumia. Martians aikoo rockata ilman huolen häivää ja jos homma vaatii, että "let's get crazy", niin siitä vaan. Genuine Plastic tanssittaa wah wah -kitarallaan ja diskobassollaan, mutta punkahtava Dumber! Louder! Faster! ei aivan täysin plattaan päde. Parantamisen varaa jää, sillä yhtye voisi olla paitsi tyhmempi myös vieläkin kovaäänisempi ja nopeampi. Discogs info
€2.00
Kokeellisen ja hämmentävän turkulaiseyhtyeen viides albumi vuodelta 2006. Erittäin rankkaa industrial electroa. Discogs info
€2.00
Kokeellisen ja hämmentävän turkulaiseyhtyeen neljäs albumi vuodelta 2005. Turkulaisen free jazz- ja agit rock -orkesteri AD:n luova tauko saattaa olla lajinsa ennätys. AD julkaisi 80-luvun puolivälissä kolme albumillista kapellimestarinsa Ismo Laakson huolestuttavia äänivisioita, mutta pitkä hiljaisuus ei ole yhtyettä vaientanut. Paluulevynsä Tocapo on vähintään yhtä rujo ja hermoja koetteleva kuin ensimmäisen elämänsä työt. Kokeellisuutta ja kaikkinaista luomisvapautta tulvivalla Tocapolla kuullaan kuusihenkilöistä ryhmää, josta irtoaa huutoa ja laulua useilla kielillä ja Ismo Laakson lisäksi osittain muidenkin AD-veteraanien sävelin ja sanoin. Musiikki on milloin industriaalista hälyä, milloin muuten vain umpiavantgardistista ilmaisua. Eivätkä lyriikat jää hetkeksikään kyydistä. Työläästi jos lainkaan avautuvia tekstejä Tocapolle on tehnyt muu muassa alkuperäisen AD:n aikalaisyhtyettä Ret Marutia johtanut Kai Raumonen. Myrskyn tullen -biisin tekstistä vastaa Raumosen 4Suuta -kumppani, runoilija ja originaali u-mies Markku Into. Levyn kappaleista Moz soi kuin ikiaikainen kirkkomusiikki ja Puhallatuuli tulee syntsineen Turkin suunnalta. Haukon epäpyhää ilmaa loitsuaa yhtäkkiä karjalaisittain ja albumin virallinen päätösraita Lintuja antaa vapautuksen urbaanista hälystä. Discogs info
€5.00
Outoyhtye Wojciechin debyyttialbumin (2004) vinyyliversio vuodelta 2012. Tämä levy on tapaus. Tapauksen siitä tekee laulukieli. Levy olisi ainoastaan loistava englannin kielelläkin laulettuna, mutta nyt se on tapaus. Englanninkielisenä se hukkuisi kaiken maailman americana-bändien, kuten Grandaddy, Sparklehorse, Mercury Rev tai The Flaming Lips, sekaan ja luultavasti jäisi alakynteen, koska Wojciechia haukuttaisiin plagioinnista. Suomeksi laulaessaan Wojciech erottuu edukseen. Lieviä yhtymäkohtia voidaan vetää myös muutamaan uudehkoon kotimaiseen kokoonpanoon, kuten Ultramariini, Liekki tai Bilmo. Kaikesta edellä mainitusta huolimatta näillä turkulaisilla on oma selkeästi muusta musiikkitodellisuudesta erottuva näkemyksensä. Itse bändiläiset kertovat kuunnelleensa viime aikoina Nirvanaa, The Beatlesia, Dioa ja Katri-Helenaa, joiden vaikutusta ei kyllä ihan heti huomaa. Tunnustan heti alkuun, että olen asettanut tälle levylle kovat odotukset, koska ihastuin yhtyeen seiskatuumaisen kokoiseen ensituotokseen Halipuut/Älä itke meteoriparvi -singlelevyyn täysin, ja pitkällinen odotus on saanut nälän vain kasvamaan. Onneksi en joutunut pettymään. Musiikki pysyy edellä mainitun pikkulevyn asettamalla korkealla tasolla koko täyspitkän albumin ajan. Levy alkaa Pakkolasku palavalla polkuharmonilla -nimisellä introlla, jonka ensimmäiset sanat Hyvää vauhtia / Hieman ilmakuoppia antavat esimakua tulevasta matkasta, joka on hyvällä tavalla epätasainen seikkailu uuteen ja tuntemattomaan. Vauhti on koko matkan ajan hyvä, vaikka välillä poiketaankin aika kummallisissa paikoissa. On syytä mainita, että levyllä soittaa eri joukkio kuin mitä Wojciech nykyään on. Stanislawista tutun (no sehän on suhteellinen käsite) kaksikon Jari Oisalon ja Sami Lehtosen projektiluontoisesta kokeilusta on kasvanut täysimittainen bändi, ja kokoonpanokin on ehtinyt muuttumaan levyn nauhoitusten jälkeen. Stanislawista tuli sittemmin Turun Romantiikka ja levyllä laulava Oisalo on nykyään bändin kakkoslaulaja. Uuden kokoonpanon laulajana on Bridgetin Janne Kiviniemi eli musiikkimaailmassakin (no siellä, jos missä) vain muutos on pysyvää. Nykyisen Wojciech -kokoonpanon muu miehistö on soitellut sellaisissakin yhtyeissä kuin Since November, Aromat ja a Spokane. Wojciechin musiikkia on väritetty muun muassa kellopelillä ja melodicalla, ja levyn soundi on hyvin lämmin ja orgaaninen. Olohuoneessa nauhoitetuksi levyksi äänimaailma ei jää tippaakaan jälkeen niin sanotuista kaupallisimmista tuotoksista. Asia on pikemminkin päinvastoin: kotikutoisuus ja lo-fi-estetiikka sopivat tähän yhteyteen paremmin kuin kirsikka synttärikakkuun. Jari Oisalon sanoitukset seikkailevat aivan omassa universumissaan, joka on kiehtova tähtienvälinen avaruus- ja keijukaismaailma. Välillä ollaan hieman enemmän konkreettisia ja välillä taas enemmän abstrakteja, joka tapauksessa tekstit kiehtovat ja kutkuttavat mielikuvitusta kauttaaltaan. Monia kappaleita yhdistää matkustaminen ja lähteminen joko fyysisesti tai mentaalisesti. Esimerkiksi Lähtöselvityksiä -kappaleessa lauletaan: Kuin vihannekset ilmakehään / Ulos, alas ja asfalttiin / Valenollapainovoimaa, Halipuut -laulussa Mieli eksyy synkkään metsään, ja levyn nimibiisissä Kuljemme jo poispäin kuin pilvet kotiinpäin / ... / Ylihuomenna täällä, yliäänitien päällä. Levyllä ei ole yhtään huonoa laulua, on vain hienoja tai vielä hienompia. Henkilökohtaisiksi suosikeikseni nousevat kaunis Halipuut, Starfenkround ja Ystävät, toverit, tai ehkä sittenkin Kylmäkäynnistys tai rokkaavampi Yliäänitie tai... Wojciech on kuin ensilumi, jonka jälleennäkemien on joka kerta aivan yhtä ihanaa. Suosittelen tätä levyä lämpimästi kaikille hyvän musiikin ystäville. Levyä jopa myydään erittäin edulliseen hintaan, joten rahalle todellakin saa vastinetta. Uuden kotimaisen indie-musiikin menestys ei osoita hiipumisen merkkejä, vaan uusia yhtyeitä ja upeita levyjä ilmestyy joko marginaalisten pienlevy-yhtiöiden kautta tai jopa omakustanteina (esimerkiksi Ultramariini). Levytyssopimus ison yhtiön kanssa ei todellakaan ole mikään laadun tae, siitä Wojciech on jälleen oiva esimerkki. Toivottavasti kuulemme vielä lisää tämän väärinkirjoituksia aiheuttavan yhtyeen kiehtovia tuotoksia. Ei voi kuin ihailla ja toivottaa kaikkea hyvää. Mitäköhän seuraavaksi? Halipuut-laulun sanoin: Täältä lähdetään vain kauas. Hyvää matkaa! . Discogs info
€2.00
Outoyhtye Wojciechin kolmas albumi vuodelta 2005. Eihän siitä ole aikaakaan, kun Wojciech oli vasta pieni muoviin pakattu vinyylisingle Halipuut / Älä itke meteoriparvi . Nyt turkulainen scifirockbändi on julkaisemassa jo kolmannen pitkäsoittonsa Ampiainen ompeli . Jari Oisalon projektina aloittanut yhtye edustaa puhtaimmillaan nykyaikaista, suomalaista pienlevy-yhtiön suhinarockia. Albumit synnytetään enemmän kotikonstein kuin levy-yhtiön maksamissa kalliissa studioissa. Budjetit ovat kengännauhatasolla ja jälki mielenkiintoista ja raikasta. Edellisen Tähtiöitä -levyn maisemat Hepokullan niityiltä ovat nyt Oisalon scifi-satua. - Ensimmäinen ajatus levystä oli tarinan ympäristö, vai pitäisikö sanoa sen planeetan olosuhteet, jolle levyn scifisatu sijoittuu. Myös laulujen väri- ja äänimaailma merkitsivät paljon. Värimaailmaan haettiin kuuman autiomaan auringonlaskun sävyjä. Äänimaailman tuli puolestaan olla vahaliitumainen ja lämmin. Wojciech haki yhtenäistä kokonaisuutta, mikä ilmenee monen biisin viittauksina levyn toisiin biiseihin. Tarina etenee kappale kappaleelta eteenpäin - välillä ehkä liiankin isoin harppauksin. Oisalo myöntää, että lapsena kuultu musiikki on varmasti vaikuttanut paljonkin Wojciech-tuotantoon. Heavy-rock-kausi oli 1980-luvun puolessa välissä, jonka jälkeen hän innostui 1960- ja 1970-luvun musiikista. Myös Sigue Sigue Sputnikin debyyttialbumi Flaunt It edusti eräänalaista heräämistä. Levy oli scifirock-klassikko biisien välissä olleine mainoksineen. - Elvistä kuulin ensimmäistä kertaa kolmen vuoden ikäisenä. Keltaisella Agfa Super Colour -merkkisellä c-kasetilla oli herran loppupään tuotantoa. Suurimman vaikutuksen teki kuitenkin The Beatles; Rock and Roll Music Vol 1. Myös 20Golden Hits -kokoelmia kuuntelin kuulokkeilla paljon. Oisalon tavoite on tehdä mielenkiintoista musiikkia radioystävällisyydestä välittämättä. Mitään selvää määränpäätä hän ei saa suustaan ja ehkä sellaista ei olekaan. Wojciech kuulostaa hänestä parhaimmillaan yläasteen musiikkiluokan bändiltä ja huonoimmillaan Rockin SM-kisojen finalistilta. Minkälaisiin lyyrisiin oivalluksiin Oisalo sitten on tyytyväisin uudella albumilla? - Pidän sanoista, jotka luovat kuulijalle uusia visuaalisesti voimakkaita mielikuvia. Esimerkiksi "mnemonumentit" on samaan aikaan hassu että kiinnostava sana, kuten myös "hologrammiampiaisparvi". - Mnemonumenteille on mielestäni onnistuneinta lyriikkaani. Tunne voi kylläkin johtua siitä, että kyseisen biisin sanoitusten kanssa oli eniten ongelmia. Discogs info
€6.00
Turkulaisen legendaarisen pub rock -yhtyeen postuumikokoelma vuodelta 2018 "Utsuri Horror Show on Suomen Rose Tattoo", julisti eräs vasta edesmennyt turkulainen hc-scene-veteraani taannoin. Siihen kun lisää AC/DC:n, Electricin-aikaisen The Cultin ja D:A:D:n, ollaan lähellä vuosina 1988-2015 toimineen kvartetin ydintä. Kun aikoinani tulin ns. miehen ikään, nuoren rokkarinalun veri veti välittömästi lähikaupungin yöelämään, jossa Utsuri Horror Show’n keulakuva Heikki Kylä-Utsuri nautti jo kolmikymppisenä, jollei nyt rock-, niin ainakin baarilegendan mainetta. Ensimmäistä kokoonpanoa ja vielä ensiaskeliaan ottanutta kakkosversiota tuli satunnaisesti nähtyä erinäisissäkin kuppiloissa, mutta tarkemmat muistot ovat pitkälti hautautuneet keskioluthuuruihin, mikä Utsuri Horror Show’n tapauksessa oli yleisestikin tunnusomaista. Utsuri Horror Show eli vuonna 1990 hetken jonkinlaista nousukautta julkaisten kaksi singleä. Ne soivat lähes jatkuvalla toistolla Turun silloisissa rockpubeissa, joista toiseen levyn otsikkokin viittaa. Keikkarintamallakin oli aktiivista. Kansallinen rock-media ja levy-yhtiöt eivät vaan Popedaa lukuun ottamatta olleet vielä valmiita suomenkieliselle voimarokille, minkä samoihin aikoihin toiminut jyväskyläläinen Rajuilmakin sai huomata. Osa bändistä turhautui toiminnan staattisuuteen ja kehiin astuivat uusi kitaristi ja basisti. Paikallista kiinnostusta vielä riitti, mutta pääbiisinkirjoittajien poistuttua ryhmän toimintaan tuli paikallaanpolkemisen makua. Välillä pillit lyötiin pussiin isoiskuisen rumpali Jukka Rannan ja kitaristi Esa "Kani" Rosenqvistin soittaessa muun muassa Juliet Jonesin Sydämestä tutun Eero Hyypän projekteissa. Kylä-Utsuri kokosi ympärilleen Kalevi-nimisen porukan. Rosenqvistin vuonna 2005 tapahtuneen traagisen poismenon jälkeen Utsuri Horror Show yllättäen aktivoitui. Kitaristiksi pestattiin Inkvisitio-mies Seppo Kansanoja. Kolmaskin UHS toimi levyllä olleiden kahden studio-otoksen mukaan entisenlaisesti ja esiintymisiäkin tehtiin satunnaisesti lähes loppuun asti. Lopullinen niitti oli Kylä-Utsurin kuolema kesällä 2015. Parinkymmenen vuoden ajalta erinäisistä lähteistä kerätyn antologian materiaalissa olisi ollut ällistyttävän linjakkaan pitkäsoiton ainekset, mikä kertoo valitsemansa tien ajattomuudesta. Harmi, että The Sensational Alex Harvey Bandin Hammersongista tehtyä käännöstä, Vasaralaulua ei koskaan taltioitu studiossa. Liveversiostakin tosin aistii, että Heikki Kylä-Utsurissa oli tarvittaessa tulkitsijan vikaa. Samaisessa kappaleessa myös Kani Rosenqvist muistuttaa paikallisesta kitarasankaruudestaan. CD:n mukana seuraa latausosoite, josta löytyy Utsuri Horror Show’n keikka syksyltä 2000 paikallisesta Bluestockista. Nelikko on ollut mainiossa vireessä ja tallenteen olisi mieluusti ottanut mieluusti ihan kokonaisuudessaan koosteen kylkeen, vaikka varsinainen kiekko siitä puolet sisältääkin. Discogs info
€14.00
Varastoja penkoessa tuli vastaan viimeinen myytävä kappale Salaliiton debyytti-LP:tä vuodelta 2015. Soundin arvio (4/5) lehdestä 1/2016 Suomeksi hyvin laulettu, tyylikkäästi soitettu ja myötähäpeää aiheuttamattomasti sanoitettu pop on erittäin harvinaista Egotripistä ja muutamasta muusta huolimatta. Salaliitto on oivallinen tyhjiön täyttäjä. Uuden yhtyeen takaa löytyy Pennilessin Ossi Alisaari, ja emobändin kaikuja esikoislevyltä jonkin verran voi kuullakin. Salaliiton tyylilaji on mahdollisimman vaikea, jonkinlainen voimapopin, indierockin ja suomirockin sekasikiö. Sävellysmateriaali on kauttaaltaan pakottoman hienoa. Melodioiden kuljettelu ei ole välittömästi tarttuvinta laatua, vaan omaperäisesti polveilevaa, mikä tekee kappaleista kuuntelua kestäviä. Missään nimessä sävelkieli ei kuitenkaan ole liian vaikeaa.Sanoituksissakin vältetään tyylikkäästi helpoimmat ladut mutta myös tekotaiteellisuuden kurimukset. Sävy on positiivinen, joskin hieman surumielinen. Kuulostaa siltä, että Salaliiton laulut ovat halunneet tulla kirjoitetuiksi. Levyn soundi on luontevan rento ja järkevä. Kitarat soivat upeasti. Tuotanto on maltettu pitää aisoissa. Voisi kuvitella, että Salaliiton kappaleet olisivat tasokkuudessaan ja myönteisyydessään ihanteellisia radiosoittoon. Kun tietää, millainen kökkökama radioissa nykyisin soi, Salaliitolle ei voi ennustaa paljon aikaa eetterissä. Valitettavasti.
€10.00
Outoyhtye Wojciechin kakkosalbumi vuodelta 2004. Loppuunmyydyksi luullun levyn viimeiset kappaleet. Soinniltaan Wojciechin lempeää americanaa miellyttävämpää musiikkia on hankala kuvitella. Tähtiöitä-albumi soi kuin sumun läpi, mutta silti rikkaasti ja monipuolisesti sovitettuna. Satutunnelmien värittämisessä satunnaiset kellopelit, haitari ja vetopasuuna merkitsevät paljon. Huipputyön aineksia on myös Jari Oisalon luontoaiheisissa tieteisteksteissä. "Soitan levälavalla vesikitaralla/pyöriäiskuoro laulaa taustalla" -tyyliset säkeet luovat levylle niin vahvan yleisfiiliksen, että pölyisesti puhiseva versio Chrisse Johanssonin tekstittämästä Syysunelmasta rikkoo lumouksen jo erilaisella sanastollaan ja tematiikallaan. Omassa materiaalissa pitäytyminen olisi ollut oikea valinta – paitsi jos lainan tarkoitus on kalastaa radiosoittoa. Sitten keväällä ilmestyneen Ystävät, toverit -levyn turkulaisryhmä on selvästi bändittynyt, muuttunut äänittelyprojektista yhteispelin taitavaksi yksiköksi. Albumien julkaiseminen puolen vuoden välein ei ole nykyisin yleistä, mutta onneksi pienyhtiöiden suojissa yhtyeillä on mahdollisuus edetä omaan tahtiinsa. Vaikka syys-ep:stä albumiksi kasvanut Tähtiöitä osoittautuisi välityöksi, on se tärkeä astinlauta seuraavalle tasolle. Discogs info
€10.00
Kauko Röyhkän perustaman psykedelia rock -yhtyeen kolmas albumi vuodelta 2004. Lähes loppuunmyyty levy. Viimeiset kappaleet Maritta Kuulan ja Kauko Röyhkän johtama 500 kg Lihaa aktivoitui pitkän tauon jälkeen viime vuonna keikkailemaan. Marraskuinen ilta Turussa tarttui nauhalle ja studiolisäilyjen jälkeen biisit julkaistaan nyt Sielun muodossa. Tällainen puolilive-konsepti toimii hyvin, sillä näin on tallentunut yhtyeelle tyypillinen kiihkeä tunnelma äänenlaadusta tinkimättä. Levyllä on vain kolme täysin uutta laulua. Yksi kappale on peräisin debyytiltä ja viisi vuonna 1988 ilmestyneeltä Akvaariolta. Yhtyeen konseptin mukaisesti sanoituksina on käytetty suomalaisten runoilijoiden tuotantoa: on Kailasta, Hellaakoskea ja Lainetta. Ainoa poikkeus on Röyhkän oma, soolosetistäänkin tuttu Saksalaisten tuho. Runojen hypnoottisen intohimoisesta tulkinnasta vastaa Kuula ainutlaatuisella lapsenäänellään. 500 kg Lihaa säestää runoja raa'alla ja pelkistetyllä, paikoin psykedeelisellä rockilla. Sävellykset ovat yksinkertaisia ja perustuvat pitkälti tunnelmointiin. Useimmiten se toimii komeasti, mutta paikoin, etenkin kun Kuula ei ole äänessä, tahtoo yhtyeen soitto mennä itsetarkoitukselliseksi räpläämiseksi. Livenä epäilemättä toimivaa, mutta kotioloissa toisinaan puuduttavaa. Discogs info