Aino Ackté tunnetaan maineikkaana oopperatähtenä, mutta hän julkaisi myös pienen, unohduksiin jääneen novellikokoelman Muistoja ja kuvitelmia (1916). Novelleissa on mukana Acktén omia kokemuksia ja tuntemuksia mutta vielä enemmän kuvitteellista, jopa fantasian ja symbolismin sfääreihin yltävää tyylittelyä. Osaa voi luonnehtia suorastaan proosarunoiksi. Teoksen kieli sai kiitosta jopa siihen kriittisesti suhtautuneilta.

”Aino Ackten kirjan lukee nautinnolla. Sitä lukiessaan tuntee liikkuvansa kulttuurin puhdistamassa ilmakehässä, herkän, runollisen tunnelman valtakunnassa.” – Mikko Uotinen (Karjala 10.12.1916).

”Turhaan ei Aino Ackté ole käynyt ranskalaista koulua, sillä sieltä on kaiketi kotoisin tuo notkea, kuulas tyyli, joka on vierasta raskaalle, sekavalle ajallemme. Suomenkieltä käytellään siinä usein ihmeteltävällä taituruudella.” – J. A. P. (Tampereen Sanomat 10.11.1916).