Olematon maa sisältää Edith Södergranin (1892–1923) kuoleman jälkeen kokoelmassa Landet som icke är (1925) julkaistut runot uusina suomennoksina ja ensimmäistä kertaa yhden suomentajan tulkintana.

Kuolema ja surumielisyys yhdistyvät kauniisiin kuviin ja taitavaan sanankäyttöön. Eikä kokoelmasta puutu myöskään uhmaa lähestyvän kuoleman edessä. Klassikon aseman saavuttaneen Södergranin runot ovat avoimia tulkinnoille, ja ajattomat aiheet puhuttelevat nykylukijaakin.