Nykykirjallisuudessa minä on usein näkyvä ja kuuluva hahmo. Minäkertoja hallitsee tekstiä ja haastaa niin lukijan kuin kirjoittajankin pohtimaan, missä kulkee raja todellisen kokemuksen ja fiktion välillä. Kun omaelämäkerrallisen kirjoittamisen ja autofiktion rajat hämärtyvät, minästä tulee yhä monisyisempi ja kiehtovampi hahmo.

Kaunokirjallisuuden ja tietokirjallisuuden välimaastossa viihtyvä essee soveltuu hyvin minäkertojan pohtimiseen. Tapahtuma tarjoaa kirjoittamisesta kiinnostuneille mahdollisuuden syventyä siihen, miten ”kaiken läpäisevä minä” voi toimia inspiraationa ja välineenä omassa luovassa työssä.