Porvoon Kipinä III - Hela
Porvoon kipinä on perinteitä, historiaa ja taidetta käsittelevä kulttuurilehti. Lehden toukokuussa ilmestyvän kolmannen numeron nimi – Helat – viittaa kansanperinteen tuntemiin, kevään uudestisyntymistä merkitseviin pyhiin tuliin, helavalkeisiin.
Kipinän kolmannessa numerossa käsitellään ristiriidan ja sodan sijaan yhdistymistä ja salaperäistä Lempeä, joka nykyään ymmärretään rakkauden ja eroksen luovana voimana. Alun perin sana merkitsi ”liekkiä” ja yhdistyi muinaisiin jumalkäsityksiin.
Päätoimittaja Aki Cederberg lähestyy Lemmen arvoituksellista luonnetta pääkirjoituksessaan. Hän kirjoittaa myös toimittamistaan pohjoisen henkisen tradition mukaisista hääseremonioista ja intialaisen perinteen kevätjuhlista, arvostelee Wagnerin Valkyyrian ja Jan Ijäksen Aleister Crowley -aiheisen elokuvan sekä haastattelee valokuvaaja Martti Anttilaa tämän valokuvanäyttelystä, joka käsittelee Intian pyhän Narmadajoen patoamista.
A.W. Yrjänä avaa lehden kolmannen numeron runollaan ”Yöjärvi, kallohonka”.
Vastikään Daimon-romaaninsa julkaissut Ike Vil johdattaa lukijat Afroditen metafysiikkaan ja lemmen eri muotoihin: himokkaaseen, veljelliseen ja vanhempien ja lasten väliseen rakkauteen sekä ylevään, mystiseen, ”hengelliseen” rakkauteen.
Kauko Röyhkä avaa 90-luvun okkultis-eroottisen klassikkolevynsä Jumalan lahjan syntyä.
Suomen viikinkiajasta parhaillaan kirjaa valmisteleva Viljami Puustinen tutkii myöhäisrautakauden avioliittoa Pohjois-Euroopassa.
Esoteerinen maantieteilijä Marko Leppänen kirjoittaa rakkaudesta paikkaan ja elämään, mutta kirjoituksessa nousee esiin myös ympärillämme tapahtuva peruuttamaton ympäristömuutos.
J.J. Suutarinen kirjoittaa rakkaudesta kansaan ja sen erityistehtävään ja pyrkii Snellmanin filosofian valossa sovittamaan kansallisen ja universaalin pyhän näennäistä ristiriitaa.
Kipinällä on myös uusia kirjoittajia. Maailmanpuu-podcastin toinen isäntä Miska Käppi jatkaa suomalaisia temppeleitä käsittelevää artikkelisarjaa kirjoituksellaan saunan merkityksestä. Metallia bassokanteleella takova kirjailija-muusikko Juha Jyrkäs tutkii vähemmän tunnettua länsisuomalaista lemmennostatusperinnettä.
Joogaopettaja ja ayurveda-konsultti Justine Cederberg kertoo pohjolan perinteisistä lemmenyrteistä. Italiassa vuosikymmeniä asunut kirjailija Eija Tarkiainen kirjoittaa Lemminkäisen äidistä ja maagisesta kotikaupungistaan Torinosta.
Lehden visuaalisesta ilmeestä vastaa valokuvaaja Rikhard Larvanto ja kansitaiteesta Jan Neva.
Salakirjat. Lehti, 72 s. Julkaistu 1.5.2023. Kansikuva: Jan Neva.
