Hopliitit pidättävät Sokrateen ja heittävät hänet tylysti tyrmään. Vanha filosofi kompastuu, lyö päänsä ja menettää hetkeksi muistinsa. Tämä saa Sokrateen miettimään: ’Mitä oikein on tapahtunut? Minua on syytetty nuorison villitsemisestä ja vieraiden jumalien palvonnasta? Olenko minä syyllistynyt sellaiseen? Sokrates ryhtyy pohtimaan vankityrmässä omaa elämäänsä, onnistumisiaan ja epäonnistumisiaan, omaa kasvuaan ja omia opettajiaan kuten papitar Diotimaa, joka kertoi hänelle salaperäisistä rakkauden tikapuista. Sokrates miettii mikä johti tilanteen siihen, että ateenalaiset haastoivat hänet oikeuteen? Lukijalle alkaa paljastua vallanpitäjien kavala salajuoni. Edessä on ennenäkemätön oikeussalidraama. Sokrates kuuntelee viisauden jumalattaren ohjeita ja puhuu oikeuden edessä rohkeasti ja pelottomasti. Puhuuko hän kenties liiankin rohkeasti? Entä kuka on oikeudenkäynnin todellinen voittaja? Kuinka Sokrateen käy? Mikä on Sokrateen järkkymättömän mielenrauhan salaisuus? Oliko Sokrates samalla sekä suuri filosofi että mystikko?