"Pohjolan portti välkehtii tummaa taivasta vasten. Sen holvikaaren liepeillä tanssivat esivanhempien värit. Pohjolan valoja ja voimaa kavahtavat monet kulkijat. Sen suunnatonta väkevyyttä ja pohjaton- ta pimeyttä on vaikea ymmärtää ja sen taivaan valojen välkehdintä häikäisee kauneudellaan. Kun Pohjolaa lähestyy, esivanhemmat puhkeavat viimein lauluun. Sydän alkaa sykkiä kuin elämän rumpu, kylmät väreet kulkevat kehoa ja tuntuu siltä, kuin selän taakse ilmestyisi joku. Ihminen alkaa uneksia syntyjä. Kaikki kohtaamiset oman sielumme kanssa määritellään yhteiskunnassamme vaarallisiksi, järjettömiksi ja kelvottomiksi. Se ei ole tuottavaa palkkatyötä eikä se sovi ajanvietteeksi. Parhaimmillaankin se on rationaalisen, kesytetyn kulttuurin silmissä naurettavaa mielikuvituksen tuotetta. Tämä alue on aidattuna ja avohakattunakin varattu vain taiteilijoille, vapaille tutkijoille ja eri tavoin syrjäytyneille.

Myytit elävät kuitenkin meissä, ja nykyaikamme myytit ovat vahingollisia, suorastaan hengenvaarallisia: kehityksen ja edistyksen myytti on saanut meidät valtaamaan lähestulkoon kaikki maailman alueet korkeimpia vuorenhuippuja ja syvimpiä merenpohjia lukuun ottamatta. Haaveilemme Marsin kolonisoimisesta sen sijaan, että haaveilisimme perhosten kutsumisesta takaisin puutarhoihimme.

Meidän aikamme tarinat ovat tietyllä tapaa lopun aikojen tarinoita, ja samalla uuden ajan alun tarinoita. Tarinoita elämisestä ja kuolemisesta, rakastamisesta ja menetyksistä. Nämä tarinat ovat meidän, me elämme niitä nyt. Kuolemmeko, vai elämmekö ne loppuun saakka? Mikä on meidän osamme tässä tarinassa?"

Pohjoisen alitajunnan maa on yötajunnan, myyttien ja unien teos, jossa Neidon arkkityyppi initioituu naiseksi Akan, vanhan viisaan naisen, arkkityypin avulla. Tarinassa ei ole sankareita eikä pahantekijöitä, on vain syklinen elämän ja kuoleman tanssi, naisen eri vaiheet ja pohjoinen, häviämässä oleva luonto.

Tarinan selitysluvut ovat kuin Ariadnen lanka Minotauroksen labyrintissa, ne johdattavat lukijan oman alitajuntansa äärelle. Valmiita vastauksia ei ole, mutta tutustumalla erilaisiin tarinoihin ja myytteihin, alkemian filosofiaan ja jungilaiseen psykologiaan sekä ennen kaikkea omassa sielussamme ja kehoissamme sijaitsevaan tietoon, kotiinpaluu sielun luo voi alkaa.

Neito kulkee siirtymäriitistä toiseen, läpi yhdeksän portin, kunnes päivä päästetään kivisestä mäestä. Maa, vesi, ilma, tuli ja erilaiset henget ovat mukana matkalla yhdeksän maailman kerroksen kulussa. Tarinan auetessa syvyyspsykologian, myyttitiedon ja naisten todellisten elämänkokemusten ja unien avulla, myös lukija pääsee tarkastelemaan omaa elämäänsä ja tarinaansa. Teoksen todellinen päähenkilö on sielu.

Kirja on kutsu sielulähtöiseen elämään, pois tuottavuudesta, pohjoista maailmankuvaa eli luontoa tuhoavasta elämäntavasta ja sieluja uneen tuudittavasta "normaalista".

Teos perustuu Eevan ja Tytin kokemuksiin neidon matkasta naiseksi, mutta myös yötajuntaan: uniin ja näynomaisiin kokemuksiin.

Kirjan kustantaa Viisas Elämä. Se on Eeva Maria Leinon ja Tytti Leiwon toinen yhteinen kirja ja samalla Tytin esikoisteos. Ensimmäinen kirja oli nimeltään Paluu Jumalattaren luontoon — Polku pohjoisen voiman ja myyttien juurille (Viisas Elämä, 2021).

Kiitos kun tilaat kauttamme tämän rakkaan toisen babymme. Tuet näin työtämme. Kirja viikon kuluessa tilauksesta saat sen henkilökohtaisen omistuskirjoituksen kera. Tarkistathan tilauksesi tiedot huolellisesti puhelinnumeroa myöten. Kiitos!